Mitä nuorten harrastukset kertovat? ‒ Tutustu tutkimukseen

Osaamiskeskus Kentauri toteutti keväällä 2021 nuorten keskuudessa kyselyn, johon vastasi lähes 15 000 nuorta.

Harrastus- ja järjestötoiminnan merkitys nuorten elämässä  -tutkimuksen tulokset kertovat nuorten harrastus- ja järjestötoimintaan osallistumisesta sekä vapaa-ajantoiminnan yhteyksistä nuorten tulevaisuussuunnitelmiin, arvoihin ja asenteisiin, koulumenestykseen ja sosioekonomiseen asemaan.

Tutkimusaineisto on kerätty peruskoulun 8. ja 9. luokan, lukion ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden keskuudesta koko maasta. Valtaosa vastaajista on syntynyt vuosina 2002‒2007.

Nuorten harrastaminen on sukupuolten mukaan eriytynyttä

Yli puolella nuorista on jokin säännöllinen harrastus. Kyselyyn vastanneiden keskuudessa yleisimpiä ovat liikunnalliset harrastukset. Kuntoliikuntaa harrastaa nuorista lähes joka toinen ja jotakin urheilulajia 40 %. Kolmanneksi yleisimmäksi harrastukseksi nousee pelaaminen (37 %).

Nuorten vastausten perusteella tyttöjen ja poikien harrastaminen on eriytynyttä ja sukupuolten erot ovat huomattavia. Luovat harrastukset, kuvataide, lukeminen, kirjoittaminen ja musiikki ovat selkeästi enemmän tyttöjen kuin poikien harrastuksia. Pojat taas ovat enemmistönä tietokone- ja lautapelien sekä moottoritekniikan harrastajissa. Tyttöjen näyttää olevan poikia helpompi ylittää sukupuolinormeja harrastamisen kentällä, esimerkiksi tyttöpelaajia on vastanneiden joukossa 21 %.

Tytöt osallistuvat kaikkeen järjestötoimintaan poikia enemmän. Poikkeuksena on poikien aktiivisempi osallistuminen ”muihin harrastusjärjestöihin”, kuten vapaapalokuntaan, metsästysseuraan, maanpuolustusjärjestöihin. Urheiluseuroihin tai liikuntajärjestöihin osallistuvat varsin aktiivisesti niin pojat kuin tytötkin.

Sukupuoltaan määrittelemättömät nuoret harrastavat säännöllisesti hiukan tyttö- ja poikavastaajia vähemmän, mikä voi tarkoittaa sitä, että heidän on muita vaikeampaa löytää turvallisia harrastamisen ympäristöjä. Ero näkyy esimerkiksi urheiluharrastuksissa, joita pojat ja tytöt harrastavat puolet enemmän kuin sukupuoleltaan moninaiset (pojat 42 %, tytöt 41 %, muu 23 % ja en halua sanoa 25 %).

Järjestökentällä yhteiskunnallisen vaikuttamisen järjestöihin sekä vapaamuotoisempaan vaikuttajatoimintaan muunsukupuoliset ja sukupuoltaan määrittelemättömät osallistuvat muita aktiivisemmin. Ilahduttavaa on, että järjestöt näyttävät olevan mahdollisia turvallisia vapaa-ajan ympäristöjä sukupuoleltaan moninaisille nuorille.

Harrastuksissa opitaan paljon ja monipuolisesti

Kyselyssä tiedusteltiin vastaajilta myös sitä, mitä he katsovat oppineensa harrastus- ja järjestötoiminnassa. Vastausten perusteella nuoret saavat vapaa-ajalla mm. onnistumisen kokemuksia, uusia kavereita sekä oppivat uutta tietoa.

Esimerkiksi urheilun parissa nuoret kokivat saavansa uusia kavereita, oppivansa huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan sekä kantamaan vastuuta. Kulttuuriharrastusten parissa taas opittiin etenkin sosiaalisia taitoja ja uusia tietoja. Tietoteknisten harrastusten kohdalla painottuivat ongelmanratkaisu, kielitaito sekä taloustaito. Luonto- ja eläinharrastukset puolestaan näyttivät kehittävän tasaisisesti lähes kaikkia kysyttyjä taitoja kielitaitoa lukuunottamatta.

Kyselyn tulosten perusteella nuoret oppivat koulun ulkopuolella todella paljon – ja myös sellaista, joka täydentää hyvin koulussa opittua sekä valmistaa monipuolisesti tulevaisuuteen.

Kun nuorten harrastamista tarkastellaan suhteessa koulumenestykseen, havaitaan, että ne nuoret, joiden koulumenestys on korkea, osallistuvat aktiivisesti niin järjestötoimintaan kuin monipuolisesti erilaisiin harrastuksiinkin.

Huolestuttavaa on, että ne nuoret, joilla koulussa ei mene niin hyvin, eivät myöskään ole osallistuneet minkään ryhmän toimintaan. Nuorten osallistuminen yhdistystoimintaan on myös yleisempää korkeakoulutettujen vanhempien lapsilla.

Järjestö- ja harrastustoiminta näkyy nuorten arvoissa ja asenteissa

Kyselyssä oli myös 40 asenneväittämää, joiden avulla saadaan näkökulmaa nuorten arvoihin ja asenteisiin. Väittämien perusteella nuoren kokemus omasta elämänhallinnastaan näyttäisi vahvistuvan erityisesti urheiluseuratoiminnassa. Kulttuuritoiminnan, esimerkiksi teatterin tai musiikin, parissa työskentelevät järjestöt puolestaan vahvistavat nuorten kokemusta oman vastuullisuuden kehittymisestä. Kokemus osallisuudesta yhteisöihin vaikuttaisi hivenen vahvistuvan kaikissa kyselyssä esitellyissä eri järjestöissä.

Kun otetaan tarkasteluun nuorten harrastaminen suhteessa muutamaan asennemuuttujaan, voidaan huomata, että kuntoliikuntaan ja urheilulajiharrastukseen liittyy aktiivisen sosiaalisen elämän tärkeys. Lukemista tai pelaamista, kuten tietokone- tai lautapelejä, harrastavat nuoret eivät puolestaan koe sitä erityisen tärkeäksi itselleen.

Kuvataiteen harrastajista löytyvät ne nuoret, joille kaikkien ihmisten yhdenvertaisuus yhteiskunnassa on tärkeää. Vastakkaista asemoitumista puolestaan löytyy urheilulajiharrastajien parista.

Lukemista ja kuvataiteita harrastavat nuoret ottivat vahvimmin kantaa sen puolesta, että Suomi ja suomalaiset suhtautuisivat avoimemmin muihin maihin ja niiden kansalaisiin. Vahvimmin vastakkaista mieltä olivat moottoritekniikan harrastajat.

Mielenkiintoisesti sama asetelma toistuu, kun katsotaan nuorten vastauksia väittämään, tunnen itseni usein yksinäiseksi. Moottoritekniikan harrastajat eivät koe itseään yksinäisiksi, toisin kuin kuvataiteen ja lukemisen harrastajat.

Ehkäpä eniten jatkopohdintaa tulee tuottamaan nuorten arvo- ja asennevastausten sukupuolittuneisuus. Jo aineiston käsittelyn tässä vaiheessa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, miten tyttöjen vastauksista nousee liberaali maailmankuva ja poikien vastauksista konservatiivinen.

Teksti:
Osaamiskeskus Kentaurin tutkijat
Pekka Kaunismaa, Eeva Sinisalo-Juha, Aino Tormulainen, Lauri Vaara