Järjestöissä pääsee kiinni osallisuuteen

‒ Järjestötoiminnassa osallisuuden kannalta olennaista on yhteisöjen ja yksilöiden toimintakyky, vaikuttaminen sekä tiedonsaanti, toteaa Opintokeskus Siviksen asiantuntija ja Osallisuuden osaajat järjestöissä -hankkeen tutkija Marion Fields.

Hankkeen yhtenä tavoitteena on täsmentää osallisuuden käsitettä järjestötoiminnassa. Määrittelyn tukena on käytetty kirjallisuutta sekä sote- ja pelastusalan järjestöille suunnattuja ryhmähaastatteluja.

Osallisuus on käsitteenä hankala ja monitahoinen, mutta sen vahvistamista voidaan mitata ja arvioida järjestöissä esimerkiksi arvioimalla yksilöiden kokemuksia siitä, miten toimintaan osallistuminen on muuttanut heidän arkeaan.

‒ Hankkeessa kehitetty osallisuusmittari auttaa yksilön kokemuksen esiin tuomisessa. Ja pian julkistettava uusi työkalu, Osallisuusympyrä, tarjoaa yhdistyksille käytännöllisen välineen itsearviointiin.

Mitä osallisuudella tarkoitetaan?

Järjestöt hahmottavat osallisuuden vahvistamisessa kaksi erilaista näkökulmaa.

Osallisuudella voidaan tarkoittaa erityisesti haavoittuvaisessa asemassa olevien ihmisten ja ihmisryhmien hyvinvoinnin ja osallistumisen vahvistamista esimerkiksi vertaistuen, koulutuksen ja vaikuttamistyön avulla. Tämä näkökulma korostuu erityisesti sote-järjestöillä.

Toisaalta osallisuus voidaan nähdä myös laajempana, kaikkia järjestöjä koskettavana asiana.

‒ Laajemmassa osallisuuskäsityksessä on kyse on siitä, miten hyvin järjestö tai yhdistys osallistaa ihmisiä, joita organisaation toiminta koskettaa. Miten ihmiset otetaan vastaan? Saavatko he osallistua päätöksentekoon? Kokevatko he itsensä osaksi yhteisöä?

Koulutukset vahvistavat osallisuutta

Hankkeessa on analysoitu osallisuuden näkökulmasta kaikki vuosina 2023 ja 2024 toteutetut Siviksen jäsenjärjestöjen ja Siviksen koulutukset. Koulutuksia tarkasteltiin Sivisverkosta löytyvien koulutuskuvausten avulla. Kaikkiaan mukana oli lähes 14 000 koulutusta.

Lähes viidesosa koulutuksista keskittyi osallisuutta vahvistaviin aiheisiin.

‒ Lisäksi ryhmämuotoinen ja osallistava järjestökoulutus voi aiheesta riippumatta jo itsessään vahvistaa osallisuuden kokemusta, muistuttaa Fields.

Suurin osa osallisuutta vahvistavista koulutuksista oli yksilön pärjäämistä ja toimintakykyä vahvistavaa koulutusta, kuten vertaistukea.

‒ Toimintakykyä vahvistavien koulutusten kohderyhminä olivat esimerkiksi pitkäaikaissairaat ja lapsiperheet. Koulutuksia oli paljon myös esimerkiksi työttömille tai maahan muuttaneille.

Muihin osallisuuden osa-alueisiin ‒ yhteisöllisyyteen, vaikuttamiseen tai tiedonsaantiin ja -välittämiseen ‒ liittyvää koulutusta oli huomattavasti vähemmän.

Vapaaehtoisten rooli ja osaamisen tarve kasvussa

Vuosien 2023 ja 2024 toteutuneiden koulutusten välillä on huomattavissa eroja.

‒ Vuonna 2024 koulutusta tarjottiin entistä enemmän osallisuuden edistämiseen eli muiden ihmisten tukemiseen, ei niinkään suoraan esimerkiksi yksilöiden toimintakyvyn ja pärjäämisen tukemiseen.

Lisäksi osallisuutta edistävästä koulutuksesta aiempaa suurempi osa oli vuonna 2024 suunnattu vapaaehtoisille kuin vuonna 2023.

‒ Luvut heijastelevat Siviksen Osaamistarvekyselyssä 2024 tehtyä havaintoa: vapaaehtoisten osaamiseen halutaan taloudellisesti haastavana aikana panostaa, sanoo Fields.

‒ Tulosten perusteella voidaankin kysyä, lankeaako vapaaehtoisille lähitulevaisuudessa entistä suurempi vastuu muiden ihmisten hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämisestä. Ja jos lankeaa, niin mitä osaamista se vaatii?

Miten yhteisöllisyyttä voisi oppia?

Järjestöjen koulutuksista huomattavan pieni osa oli suunnattu yhteisöllisyyden rakentamiseen.

‒ Yhteisöllisyyttä opitaan enemmän käytännön toiminnassa. Muun muassa kiinnittämällä huomiota siihen, miten ihmiset otetaan vastaan ja millä pelisäännöillä yhdistyksissä toimitaan, arvioi Fields.

Osallisuuden osaajat järjestöissä -hankkeessa on tänä syksynä käynnistynyt osallisuusvalmennusten sarja, jossa moni järjestö ja yhdistys on ottanut itselleen yhteisöllisyyteen liittyvän kehittämistehtävän.

‒ Seuraavaksi tutkimme, mitä uutta kokeilut tuovat toimintaan ja miten esimerkiksi yhteisöllisyyteen liittyvä ajattelu kehittyy prosessin aikana.

Artikkeli pohjautuu Vapaan sivistystyön päivillä 28.8.2025 kuultuun Marion Fieldsin esitykseen Osallisuuden edistäminen järjestöissä vapaan sivistystyön teemana.