Millaisia ovat tulevaisuuden jäsendemokratia­taidot?

Järjestömaailman trendit maailmalta piirtävät kuvaa lähitulevaisuudesta, jossa yhdistysten ja järjestöjen yhteinen päätöksenteko on aiempaa yhteistöllisempää. Päätöksenteon nähdään koskevan jäsenten lisäksi myös järjestöjen lähiympäristöjä ja sidosryhmiä.

– Yhteinen päätöksenteko on järjestökentän tärkeää ydintä ja olennainen osa demokraattista järjestelmää. Järjestöjen on katsottu välittävän julkiseen keskusteluun yksilöiden ja yhteisöjen näkemyksiä, jotka muuten jäisivät piiloon, toteaa Opintokeskus Siviksen asiantuntija Marion Fields.

Perinteisten toimintamallien rinnalle kaivataan nyt uusia toimintatapoja.

Opintokeskus Sivis on kerännyt järjestöjen ja yhdistysten osaamistarpeita Järjestöjen osaamistarvekyselyllä vuodesta 2012 lähtien.

– Osaamistarvekyselyn perusteella kiinnostus jäsendemokratiataitoja kohtaan on jo pitkään vähentynyt. Samaan aikaan vuosikokouksiin perustuvan päätöksentekemisen mallin suosio on ollut laskussa, joten perinteisten toimintamallien rinnalle kaivataan nyt uusia toimintatapoja.

Osallisuus ja keskustelutaidot edistävät demokratiaa

Voisivatko yhteisölliset, keskusteluun perustuvat menetelmät vahvistaa kykyä tehdä yhteisiä päätöksiä?

Fields on tarkastellut vuoden 2024 Järjestöjen osaamistarvekyselyn aineistoa  tilastollisesti muun muassa osaamistarpeiden keskinäisen yhteyden näkökulmasta.

– Kyselyssä luetellusta noin kolmestakymmenestä erilaisesta taidosta jäsendemokratiaosaamisen tarve oli selkeimmin yhteydessä yleisiin yhdistystaitoihin, järjestön johtamisen taitoihin sekä vuorovaikutukseen, luettelee Fields.

Vaikka yhteys jäsendemokratiataitojen ja osallisuuden edistämisen taitojen välillä oli kyselyssä vähän heikompi, osallisuuden merkitys yhteisessä päätöksenteossa korostuu esimerkiksi Siviksen Osallisuuden osaajat järjestöissä -hankkeessa tehtyjen selvitysten perusteella.

– Järjestöjen toimintakulttuurin tulee olla sellainen, että ihmiset kokevat, että heitä halutaan kuulla. Esimerkiksi palautteeseen reagointi tai se, miten vertaistukiryhmien toimintaa organisoidaan, voivat vahvistaa osallistumista.

Vuorovaikutus on yhteisen päätöksenteon ytimessä

Kuulluksi tuleminen ja vuorovaikutus nousevat toistuvasti esiin keinoina saada ihmiset kiinnittymään yhteiseen päätöksentekoon, kuten esimerkki osaamistarpeiden yhteydestä kertoo.

– Saimme puntaroivien kansalaiskeskustelujen hankkeessa tästä hyviä kokemuksia muun muassa Kuurojen Liiton ja Sulasolin kanssa.

Puntaroiva paneeli on menetelmä, jossa satunnaisesti kutsutut henkilöt, järjestöissä yleensä jäsenet, perehtyvät keskusteluissa päätöksentekoa tarvitsevaan asiaan tietoa saaden, eri näkökulmista keskustellen ja harkittuja suosituksia muodostaen.

Myös Erätauko sekä muut dialogiset menetelmät tuovat vuorovaikutusta yhteiseen päätöksentekoon.

– Yhdistyksissä ja järjestöissä ollaan usein mukana jonkin aatteen innostamana, ja silloin keskusteluissa tuodaan esiin myös asioihin liittyviä tunteita ja kokemuksia.

Dialogi auttaa ymmärtämään muiden ajatuksia ja tekemään päätöksenteosta rakentavaa.

Dialogi auttaa ymmärtämään muiden ajatuksia ja sitä kautta tekemään päätöksenteosta rakentavaa. Moniäänisyys ja erilaisten näkökulmien tarkastelu päätöksenteon valmistelussa lisäävät päätösten laatua.

– Sivis koordinoi muutama vuosi sitten eurooppalaista DIAL-hanketta, jossa havaitsimme, että meidän kaikkien on syytä vahvistaa dialogin perustaitoja arjessa ja myös esimerkiksi vapaaehtoistoiminnassa.

– Dialogitaitoja on hyvä opiskella yhdessä. Sivis on julkaissut myös kaksi Dialogia kaikille -opasta, joiden avulla pääsee hyvin itsenäisestikin alkuun, vinkkaa Fields.

Miten kehittää jäsendemokratian osaamista?

Vuosikokoukset ja hallitustyöskentely ovat yhä järjestöllisen demokratian tärkeimpiä muotoja: jäsenet kokoontuvat yhteen valitsemaan hallituksen, joka käyttää jäsenkokousten välillä päätösvaltaa.

– Yhdistystaitoja ja hallituksen osaamista vahvistava koulutuksella on tärkeä rooli. Se kehittää jäsendemokratian osaamista, jolla varmistetaan, että yhdistys noudattaa lakeja ja toiminta on avointa ja reilua.

Yhdistystaitoja ja hallituksen osaamista vahvistava koulutuksella on tärkeä rooli.

Rinnalle on hyvä nostaa myös tapoja keskustella yhdessä yhdistystä tai järjestöä koskevista tärkeistä kysymyksistä joko kasvokkain tai verkossa. Esimerkiksi puntaroivaa keskustelua voi hyödyntää myös kevyemmässä työskentelyssä.

– Kannattaa pohtia, voisiko esimerkiksi vuosikokouksen yhteydessä käydä keskustelua järjestön tulevaisuuden kannalta tärkeistä ja mahdollisesti mielipiteitä jakavista kysymyksistä. Sitä tukevat esimerkiksi keskustelun ohjaamisen taidot.

Osallisuuden osaajat järjestöissä -hankkeessa havaittiin lisäksi, että palautteeseen ei aina vastata tarpeeksi selkeästi. Tällöin palautteen antajalle voi syntyä käsitys, että hänen ideoitaan ei huomioida, ja se saattaa tehdä yhteisestä päätöksenteosta vähemmän houkuttelevaa.

– Palautteen hyödyntämisen ja tiedolla johtamisen taidot vahvistavat siis jopa yllättäen jäsendemokratiaa. Ne ovat tärkeitä myös pienen yhdistyksen hallitukselle.

– Ylipäänsä yhdistys tai järjestö, joka osaa huolehtia vapaaehtoisistaan, saa todennäköisesti muita paremmin houkuteltua ihmisiä yhteisen päätöksenteon äärelle, tiivistää Fields.

Vastaa vuoden 2026 Järjestöjen osaamistarvekyselyyn