Puntaroiva keskustelu auttaa kuulemaan kaikkien jäsenten ääntä

Puntaroiva kansalaispaneeli on uusi osallistumismenetelmä, jossa satunnaisotannalla valittu joukko tavallisia ihmisiä kokoontuu perehtymään ja keskustelemaan yhteiskunnallisesti tärkeästä ja mielipiteitä jakavasta kysymyksestä sekä tekemään tätä koskevia suosituksia päätöksenteon tueksi.

Menetelmää on aiemmin hyödynnetty kunnissa, hyvinvointialueilla ja kansallisella tasolla. Siviksen ja Sitran helmikuussa käynnistyneen yhteistyöhankkeen aikana menetelmää on tarkoitus testata ja kehittää siten, että se toimii luontevasti myös osana järjestöjen päätöksentekoprosesseja.

Sitra toimii hankkeen rahoittajana, ja oppeja Sitran hyvinvointialueilla tukemista kokeiluista on koottu tuoreeseen työpaperiin.

Miten puntaroiva keskustelu sopii järjestöihin, projektipäällikkö Heidi Ristolainen? 

– Järjestöt ovat perinteisesti demokratiataitojen oppimisen paikkoja. Järjestöjen ”rivijäsenistä” usein vain pieni osa osallistuu aktiivisesti järjestön päätöksentekoon tai esimerkiksi strategiaprosesseihin. Puntarointimenetelmän avulla järjestöjen on mahdollista osallistaa päätöksentekoon ja sen valmisteluun myös toiminnassa satunnaisesti mukana olevia vapaaehtoisia, rivijäseniä ja yhteistyökumppaneita. Näin mukaan saadaan aiempaa monipuolisemmin eri näkökulmia.  

– Puntarointi sopii erityisesti vaikeiden, mielipiteitä jakavien tai voimakkaita tunteita herättävien aiheiden käsittelyyn, jossa menetelmän avulla voidaan lisätä paitsi päätösten laatua myös hyväksyttävyyttä.

Mitä puntaroivassa paneelissa käytännössä tapahtuu? 

– Puntarointiin osallistujat saavat ensin yhteisen perehdytyksen käsiteltävään kysymykseen ja puntaroivan keskustelun periaatteisiin. Tilannekuvan muodostamisen jälkeen käydään varsinainen keskusteluosuus, jossa keskitytään yhteisten suositusten rakentamiseen. Viimeisessä vaiheessa muodostetaan yhteinen kannanotto tai lauselma.

– Kattavan perehdytyksen ja laadukkaan puntaroinnin ansiosta kansalaispaneeli tuottaa harkitun yhteisen näkemyksen nopeasti muodostetun reaktiivisen mielipiteen sijaan. Kirjallinen lauselma on helposti hyödynnettävissä osana päätöksentekoa.

– Keskeistä on myös osallistujien rekrytointi. Paneelin moniäänisyys varmistetaan kutsumalla kohderyhmien osallistujat mukaan satunnaisotannalla ja eri osallistujaryhmille varatuilla kiintiöillä.

Miten järjestöt pääsevät mukaan?  

– Etsimme parhaillaan pilottiorganisaatioita testaamaan puntarointimenetelmää osana järjestön päätöksentekoa. Järjestöt voivat ilmoittautua mukaan huhtikuun loppuun mennessä lähettämällä sähköpostia osoitteeseen heidi.ristolainen@opintokeskussivis.fi.

– Lisäksi hankkeen aikana järjestetään kolme puntaroivien kansalaiskeskustelujen menetelmään perehdyttävää koulutusta. Ensimmäinen koulutus on tänä keväänä, toinen ensi syksynä ja kolmas keväällä 2026.