Sulasol löysi puntaroinnilla yhteisen näkemyksen

Sulasol järjesti puntaroivat järjestöpaneelit kuullakseen jäsentensä mielipiteitä. Ydinkysymys oli: millainen on vaikuttava ja jäsenistölleen merkityksellinen Sulasol 5–10 vuoden kuluttua?

– Halusimme saada tavallisten harrastajien äänet kuuluviin. Olen todella tyytyväinen, että lähdimme mukaan. Se vahvistaa demokratiaa, kun punnitaan yhdessä eri näkökulmia ja pohditaan, mitkä ovat yhteisiä näkemyksiä, Sulasolin toiminnanjohtaja Aino Herranen sanoo.

Sulasolissa huomattiin, että puntaroivalle menetelmälle on tarvetta. Eri tavoin ajattelevat ihmiset pystyvät keskustelemaan hedelmällisesti, kun menetelmä antaa siihen raamit. Puntarointi voi olla jopa vetonaula keskusteluun osallistumiselle, kun tietää saavansa äänensä kuuluviin.

– Opimme, että vaikka keskustelijat eivät aluksi tuntisi aihetta hyvin, he pystyvät prosessin aikana jaetun tiedon perusteella käymään syvällisiäkin keskusteluja. Huomasimme myös, miten tärkeää ihmisille on tulla kuulluksi, varapuheenjohtaja Susanna Kantelinen kertoo.

Keskustelut tuottivat heti arvokasta tietoa

Alun perin Sulasolin oli tarkoitus arpoa puntaroivan keskustelun osallistujat, mutta lopulta kohderyhmäksi otettiin kaikki jäsenet, jotta osallistujia saatiin riittävästi. Noin 300 jäsenyhdistyksestä ilmoittautui mukaan 19 keskustelijaa.

He saivat etukäteen ennakkomateriaalia taustatiedoksi. Keskustelijat tapasivat kolmesti: kaksi kertaa etänä ja kerran kasvotusten Tampereella.

– Tämä oli hyvä ratkaisu. Kun oli useampi tapaaminen, päästiin syvemmälle aiheeseen. Lähipäivään mennessä oli jo ryhmäydytty ja ehditty työstää asioita. Oli noussut uusia ideoita ja ajatukset olivat kehittyneet, Herranen kertoo.

Hän ja Kantelinen kiittävät Siviksen tukea ja etenkin fasilitaattoreita, Heidi Ristolaista ja Marion Fieldsiä. Keskustelu oli vapaampaa, kun ei sitä raamittanut Sulasolin johto, vaan fasilitaattorit järjestön ulkopuolelta.

Keskustelut tuottivat saman tien arvokasta tietoa Sulasolille.

– Ymmärsimme, että pienryhmien keskustelut ovat erittäin arvokas katsaus jäsentemme arkeen ja ajatuksiin. Lisäksi huomasimme, että ydinkysymyksen muotoileminen ja ennakkomateriaalien kokoaminen kirkastivat omaa ajatteluamme, Kantelinen havainnollistaa.

Parasta oli hyvä keskusteluilmapiiri ja osallistujien tyytyväisyys

Herranen ja Kantelinen havaitsivat, että Sulasolin puntaroivissa keskusteluissa oli koko ajan rakentava ja kunnioittava vire. Vaikka esiin nousi hyvinkin erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä, keskustelijat onnistuivat tekemään kompromisseja.

Sulasolin puntaroivien keskustelujen tuloksena syntyi yhteinen näkemys ja 10 suositusta järjestötoiminnan kehittämiseen. Vaikka niistä kaikki eivät välttämättä päädykään jatkojalostukseen, otetaan yhteiset suositukset ilolla vastaan.

– Suositukset antoivat minulle varmuutta, että olemme menossa oikeaan suuntaan. Saimme myös terveisiä, että valtavia uudistumispaineita ei ole, Herranen toteaa.

Kaiken kaikkiaan puntaroivien keskustelujen tavoitteet täyttyivät ja ylittyivätkin. Järjestö sai kuuluviin sellaisten ääniä, joita ei olisi muutoin kuultu.

– Erilaisista ja vastakkaisistakin näkökulmista huolimatta ryhmä pystyi tuottamaan yhteiset suositukset. Se kertoo puntaroinnin onnistumisesta, Kantelinen kehuu.

Parasta oli hyvä keskusteluilmapiiri ja osallistujien tyytyväisyys. Palautekyselyssä moni vastasi tulleensa kuulluksi. Lisäksi kaikki olivat sitä mieltä, että kannatti osallistua.

Puntaroiva järjestöpaneeli jätti Sulasoliin niin hyvän fiiliksen, että menetelmää saatetaan käyttää uudelleenkin. Siihen on hyvät mahdollisuudet, koska Susanna Kantelinen on jo käynyt puntaroivien keskustelujen fasilitaattorikoulutuksen.

– Koulutus oli innostava! Merkittävin oivallus oli, että hyvin fasilitoitu puntarointi antaa paljon myös osallistujille. Kunnioittava ja moniääninen keskustelu, jossa kokee tulevansa kuulluksi, ei ole itsestäänselvyys, Kantelinen summaa.

Ilmoittaudu koulutukseen! – Puntaroivan kansalaispaneelin fasilitointi 7.–11.11.2026

Teksti: Tia Yliskylä
Kuvat: Mikko Hassinen ja Aino Herranen