Koulutusleikkaukset heikentävät kansalaistaitoja ja auttamisvalmiutta

Kesäloma ja helteet päättyivät todelliseen ukkosmyrskyyn. Kylmä puhuri pyyhkäisi yli, kun valtiovarainministeri Riikka Purra julkaisi leikkauslistansa ja valtiovarainministeriön budjettiehdotuksessa vapaaseen sivistystyöhön esitettiin yli 20 miljoonan euron lisäleikkausta. Opintokeskuksille leikkaukset tarkoittaisivat yli 15 000 opetustunnin vähennystä.

Vapaan sivistystyön ja opintokeskusten rahoitusleikkaukset osuvat uusien vapaaehtoisten kouluttamiseen, auttamisvalmiuteen, kansalaistaitoihin ja kansalaisyhteiskunnan toimintakykyyn. Valtakunnallisina oppilaitoksina opintokeskukset tukevat turvallisuuden ja yhteiskunnan eheyden kannalta tärkeitä taitoja ja yhteisöllisyyttä sekä koulutuksen saavutettavuutta koko Suomessa.

Opintokeskukset tukevat turvallisuuden ja yhteiskunnan eheyden kannalta tärkeitä taitoja ja yhteisöllisyyttä.

Viime vuonna Siviksen koulutuksia järjestettiin kaikissa maakunnissa ja yli 260 kunnassa. Siviksen koulutuksista iso osa vahvistaa kansalaisten varautumis- ja valmiusosaamista. Vuonna 2024 erilaisia varautumis- ja valmiuskoulutuksia toteutettiin yli tuhat. Esimerkiksi MLL:n lasten ja nuorten puhelin- ja chat-pavelun sekä monet muut kriisiapua tarjoavat vapaaehtoiset koulutetaan yhteistyössä opintokeskuksen kanssa.

Luotettava ja uudistuva kansalaistoiminta tarvitsee jatkossakin osaavia ohjaajia ja luottamushenkilöitä yhdistyksiin. Vuoden 2024 alusta tullut leikkaus vapaaseen sivistystyöhön osui erityisen raskaasti juuri opintokeskusten toimintaan, kun opintokeskusten valtionosuudesta vähennettiin 23 prosenttia.

Kansalaistoiminta tarvitsee jatkossakin osaavia ohjaajia ja luottamushenkilöitä.

Leikkaukset näkyvät jo nyt koulutustarjonnassa. Järjestimme Siviksessä yhdessä järjestöjen kanssa viime vuonna 1 800 koulutusta vähemmän kuin edellisenä vuonna. Hyvällä syyllä voimme sanoa jo osallistuneemme valtiontalouden korjaustalkoisiin.

Samaan aikaan kansalaisjärjestöille kohdennetut rahoitusleikkaukset vaikeuttavat järjestöjen toimintamahdollisuuksia entisestään. Niukkenevien voimavarojen kanssa kamppaileville järjestöille opintokeskus on yhteinen koulutuksen resurssi, joka mahdollistaa tehokkaan järjestöjen välisen yhteistyön.

Opintokeskusten rahoitusleikkaukset murentavat koulutuspohjaa, demokratiaa, kansallista varautumiskykyä ja kansanterveyttä. Juuri julkaistu Opintokeskukset ry:n kannanotto muistuttaakin Suomen hallitusta sen antamasta lupauksesta pitää koulutus erityissuojeluksessa. Koulutus on kasvun edellytys myös järjestö- ja vapaaehtoistoiminnassa.