22.8.2023 Järjestökoulutus

Koulutetut vapaaehtoiset lisäävät turvallisuutta ja tukevat kriiseissä

Opintokeskukset kouluttavat joka vuosi yhdessä kansalaisjärjestöjen kanssa suuren joukon suomalaisia vapaaehtoisia. Opintokeskus Siviksen kanssa koulutetut vapaaehtoiset luovat turvallisuutta, tukevat kriiseissä ja edistävät nuorten osallisuutta.

Nuori palokuntalainen harjoittelee sammutusletkun käyttämistä. Nuori palokuntalainen harjoittelee sammutusletkun käyttämistä. Esimerkiksi Siviksen jäsenjärjestö SPEKin tavoitteena on edistää turvallista ja kriisinkestävää yhteiskuntaa. Se näkyy laajana kouluttamisena. Kuva: Pihla Liukkonen

Opintokeskuksissa tarjotaan yhdessä kansalaisjärjestöjen kanssa vuosittain koulutusta yli puolelle miljoonalle osallistujalle. Koulutusta järjestetään erityisesti vapaaehtoisille ja yhdistysten luottamushenkilöille. Näin tuetaan vaikuttavaa ja osaavaa yhdistystoimintaa ja vahvistetaan kykyä vaikuttaa ja toimia aktiivisena kansalaisena. Opintokeskukset ovat järjestöjen vapaan sivistystyön oppilaitoksia.

Koulutettujen vapaaehtoisten työstä on korvaamatonta apua ja hyötyä monille eri tahoille. Koulutetut vapaaehtoiset vetävät vertaistukiryhmiä, toimivat auttavissa puhelimissa, tukevat nuorten toimintaa, viestivät terveistä elämäntavoista, osallistuvat pelastustoimintaan ja tekevät vaikuttamistyötä.

Suomessa vapaaehtoistyötä tekee 30–40 % aikuisista. Kaikkiaan vapaaehtoistyötä tehtiin Suomessa vuonna 2020 noin 224 miljoonaa tuntia. Auttaessaan muita ihmisiä koulutetut vapaaehtoiset ovat merkittäviä arjen turvallisuuden ja yhteisöllisyyden rakentajia.

Esittelemme muutaman konkreettisen esimerkin kautta vapaan sivistystyön koulutuksen hyötyjä Opintokeskus Siviksen jäsenjärjestöissä. Siviksessä on jäsenenä 80 valtakunnallista kansalaisjärjestöä, joilla on yhteensä noin miljoona jäsentä. Opintokeskus ja sen jäsenjärjestöt toteuttavat koulutusta ympäri Suomen kaikissa maakunnissa.

Pärjääkö pelastustoimi Suomessa ilman koulutettuja vapaaehtoisia?

Opintokeskus Siviksen jäsenjärjestöistä 12 kuuluu Vapaaehtoiseen pelastuspalveluun Vapepaan. Vapepa on yli 50 järjestön ja yhteistyötahon muodostama vapaaehtoisten auttajien verkosto, jossa on mukana yli 11 000 vapaaehtoista. Iso osa vapaaehtoisten saamasta koulutuksesta toteutetaan yhteistyössä Opintokeskus Siviksen kanssa.

Vapaaehtoinen pelastuspalvelu toimii sekä maalla, merellä että ilmassa. Pelastuspalvelun toimintaa koordinoi  Suomen Punainen Risti, joka toteuttaa Opintokeskus Siviksen kanssa vapaaehtoisen pelastuspalvelun lisäksi runsaasti muutakin koulutusta vapaaehtoisille. Vuonna 2022 SPR toteutti Siviksen kanssa koulutusta 6 176 tuntia yhteensä 16 969 henkilölle.

Suomen Meripelastusseuran vapaaehtoiset pelastivat vuonna 2020 todennäköiseltä menehtymiseltä 41 ihmistä. Pelastus- ja avunantotehtävissä sai apua 4 285 ihmistä.  Vuonna 2022 Suomen Meripelastusseura toteutti Opintokeskus Siviksen kanssa 1 911 tuntia vapaaehtoisille meripelastajille suunnattua koulutusta. Osallistujia koulutuksissa oli 414.

Suomen Lentopelastusseura koordinoi ilmasta käsin tapahtuvaa vapaaehtoista pelastustoimintaa, johon kuuluu etsintöjen lisäksi valvontatehtäviä, erityisesti metsäpalojen valvontaa. Vuonna 2022 vapaaehtoiset pelastajat suorittivat 392 metsäpaloihin liittyvää lentotehtävää ja 22 etsintälentoa. Vapaaehtoisille järjestettyä koulutusta toteutettiin vuonna 2022 yhteistyössä Opintokeskus Siviksen kanssa 339 tuntia. Osallistujia koulutuksissa oli 159.

Pelastustoiminnan lisäksi pelastusalan järjestöt tarjoavat yhteistyössä Opintokeskus Siviksen kanssa esimerkiksi asumisturvallisuuteen ja varautumiseen liittyvää koulutusta.

Suomen Pelastusalan Keskusliitto SPEK on muun muassa vapaaehtoisten palokuntien keskusjärjestö. Lisäksi se toteuttaa arjen turvallisuuteen liittyvää koulutustoimintaa. Vuonna SPEK 2021 rakensi yhteistyössä Siviksen kanssa kaikille tarkoitetun Turvallisempi koti -verkkokoulutuksen, joka koostuu itseopiskeluaineistoista ja syventävistä webinaareista. Koulutus on tavoittanut etenkin henkilöitä, jotka kouluttavat turvallisuusaiheista ja hyödyntävät aineistoa työssään eri aloilla. Esimerkiksi aineistoon sisältyvä huoli-ilmoituskäytännön opastaminen on monille sote-alan toimijoille tärkeä aihe. Kaikkiaan SPEKin järjestöyhteisö toteutti vuonna 2022 Opintokeskus Siviksen kanssa koulutusta 11 355 tuntia. Osallistujia koulutuksissa oli 6 969.

Kokemusasiantuntijat tukevat sotepalveluja

Kokemustoimijat ovat koulutuksen saaneita vapaaehtoisia, jotka toimivat yhteistyössä esimerkiksi sote-palveluiden, yritysten, oppilaitosten sekä median kanssa. He lisäävät tietoa ja ymmärrystä esimerkiksi sairauden tai muuten haastavan elämäntilanteen kanssa elämisestä. Kokemustoimijoilla on ainutlaatuista, omakohtaista kokemusta käsittelemistään aiheista, esimerkiksi omasta tai läheisen sairaudesta tai elämän kriisitilanteista.

Kokemustoimintaverkostossa on mukana noin 20 Opintokeskus Siviksen jäsenjärjestöä, joista 15 on vuosina 2022–2023 kouluttanut kokemustoimijoita yhteistyössä Siviksen kanssa. Sivis on myös osallistunut kokemustoiminnan koulutusmallin kehittämiseen. 

Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella vuosina 2015–2020 tehdystä kehittämistyöstä todettiin, että kokemusasiantuntijoiden työ syventää sote-palveluissa asiakasymmärrystä ja siten jopa hoidon laatua. Vapaaehtoisten koulutuksessa saamat vaikuttamisen taidot ovat tässä olennaisia.

Erilaisten oppijoiden liitto on yksi aktiivisesti Opintokeskus Siviksen kanssa kokemusasiantuntijoita kouluttava järjestö. Vuosien 2021–2022 aikana liitossa on koulutettu Siviksen tuella yli 30 kokemusasiantuntijaa. Toiminnassa mukana oleminen on mahdollistanut ja vahvistanut kansalaisvaikuttamista. Opittujen taitojen lisäksi koulutus on lisännyt hyvinvointia sekä vahvistanut voimavaroja ja keinoja huolehtia itsestä.

Kokemusasiantuntijat ovat usein henkilöitä, joilla on suuri kynnys osallistua koulutuksiin ylipäätään. Opintokeskuksen mahdollistamat vapaan sivistystyön koulutukset ovatkin mahdollisuus tavoittaa henkilöitä, joille yleisesti tarjolla olevat koulutukset eivät ole vaihtoehto, vaan joille ne on räätälöitävä.

Vapaaehtoinen auttaa kriisitilanteissa

Opintokeskus Siviksellä on jäsenenä paljon sote-järjestöjä, jotka kouluttavat opintokeskuksen kanssa yhteistyössä vapaaehtoisia tukihenkilöitä: vertaistukiryhmien vetäjiä tai puhelimessa, sosiaalisen median kanavilla tai chat-palveluissa päivystäviä tukihenkilöitä.

Erityisen vaativaa vapaaehtoistyötä tekevät erilaisissa tukipuhelimissa päivystävät vapaaehtoiset. Esimerkiksi MIELI ry:n kriisipuhelimessa päivystävät ammattilaisten lisäksi vapaaehtoiset, joista osa on Siviksen kanssa yhteistyössä koulutettuja. Vuonna 2022 MIELI ry koulutti yhteistyössä Siviksen kanssa 24 uutta vapaaehtoista kriisipuhelinpäivystäjää.

Vuonna 2022 MIELI ry:n kriisipuhelimessa vastattiin 93 100 puheluun, joista noin 45 %:ssa vastaaja oli vapaaehtoinen. Puheluista 98 %:ssa soittajan antama palaute on ollut kiittävä. Yli 2 000 puhelussa soittaja sanoi lopuksi, ettei aio satuttaa itseään tai tehdä itsemurhaa. 

Osallisuutta ja työtä nuorille

Siviksen jäsenjärjestöissä nuorisojärjestöjä edustavat esimerkiksi Suomen 4H-liitto ja Suomen Partiolaiset. Nuorisojärjestöjen tarjoama harrastustoiminta on usein varsin edullista, jolloin mahdollisimman monella lapsella ja nuorella on mahdollisuus saada niiden toiminnassa osallisuuden kokemuksia, ystäviä ja uusia esimerkiksi työelämässä tarvittavia taitoja.

Suomen 4H-liitto toteutti yhteistyössä Opintokeskus Siviksen kanssa vuonna 2022 koulutusta yhteensä 4 049 oppituntia, ja osallistujia oli 6 321. Erityisesti koulutuksissa on korostunut nuorten työelämävalmiuksien tukeminen, mutta myös ryhmänohjaajien koulutus. Lisäksi Sivis on ollut tukena järjestön koulutusjärjestelmän kehittämisessä. Siviksen ja muiden toimijoiden tukeman koulutuksen tuloksena vuonna 2022 4H-toiminnan kautta työllistyi noin 6 000 nuorta ja nuoria 4H-yrittäjiä toimi yli 2 000.

Suomen Partiolaiset toteutti vuonna 2022 Siviksen kanssa johtamiseen ja ryhmien vetämiseen liittyviä kursseja 2 547 tuntia. Osallistujia oli yhteensä 2 642. Suosituin kursseista on partiojohtajien peruskurssi, jonka voi suorittaa 18 vuotta täytettyään. Kurssin koetaan antavan hyvät valmiudet vapaaehtoistehtäviin ja myös niissä edelleen kehittymiseen. Koulutukseen osallistuminen mahdollistaa osallistumisen useammalle. Ilman vapaaehtoisia ohjaajia ei ole toimintaa.

 

• LUE MYÖS: YLEn artikkeli ”Vapaaehtoiset hoitavat puolet pelastustehtävistä Lapissa”

Tammisalon VPK:n tapahtumassa vapaaehtoiset opastavat nuoria.

Sopimuspalokuntiin tarvitaan lisää vapaaehtoisia

Sopimuspalokuntiin tarvitaan uusia jäseniä, jotta koko maan pelastuspalvelut voidaan turvata, tiedottaa Siviksen jäsenjärjestö Suomen pelastusalan keskusjärjestö SPEK.

Sisäministeriön selvityksen mukaan pelastuspalveluiden turvaamiseksi Suomeen tarvitaan vuoteen 2030 mennessä tuhat pelastajaa lisää. Palokuntayhteisöt ikääntyvät selvityksen mukaan neljä kertaa koko väestöä nopeammin.

Erityisesti harvaan asutuilla alueilla sopimispalokunta on usein ensimmäisenä onnettomuuspaikalla.

– Keski-ikä nousee palokunnissa, ja uutta verta tarvitaan, toteaa SPEKin kehittämispäällikkö Markku Savolainen.

Jokaisella tulijalla on merkitystä, sillä sopimuspalokunnan hälytysosastoon saattaa kuulua noin 10–20 ihmistä.

Jos hälytysosastossa ei ole tarpeeksi jäseniä, voi Savolaisen mukaan käydä niin, että yksittäiset palokuntalaiset kuormittuvat liikaa ja lyövät hanskat tiskiin. Tällöin sopimus pelastuslaitoksen kanssa loppuu ja hälytystoiminta lakkaa.

– Ja sehän ei ole kenenkään etu. Kylällä on hyvä olla kuitenkin se palokunta, joka pystyy lähtemään kyläläisten apuun, Savolainen toteaa.

Jos paikkakunnalla ei ole palokuntaa, apu saapuu kauempaa naapurikunnista.

Lähde: Suomenmaa/STT

Lue koko artikkeli

Järjestökoulutus on tärkeä osa vapaata sivistystyötä

Vapaata sivistystyötä toteuttavat opintokeskusten lisäksi kansalais- ja kansanopistot, kesäyliopistot ja liikunnan kurssikeskukset. Järjestöjen toteuttaman koulutustoiminnan ydin on omanlaisensa ja järjestökoulutuksella on erityinen rooli yhteiskunnassa.

Järjestökoulutus valmentaa ihmisiä erityisesti kansalaistoimintaan esimerkiksi järjestöissä. Se täydentää sosiaali- ja terveyspalveluita, lisää arjen turvallisuutta ja vahvistaa demokratiaa. Järjestökoulutuksella on suuri merkitys osana suomalaista koulutusjärjestelmää.

Lisätietoja