Tutkimustieto velvoittaa tukemaan vapaaehtoisia
Vapaaehtoistoiminta kannattelee suomalaista kansalaisyhteiskuntaa ja monin paikoin myös yhteiskunnan palveluja. Tuoreet tutkimukset osoittavat kuitenkin huolestuttavan ristiriidan: vapaaehtoistoiminnan merkitys kasvaa samaan aikaan, kun vapaaehtoisten riittävyys, jaksaminen ja toiminnan tukirakenteet ovat vaarassa heikentyä.
Opintokeskus Siviksen viestintä- ja innovointipäällikkö Anne Ilvonen.
Miltä vapaaehtoistoiminta näyttää tänään?
Lähes joka toinen suomalainen on osallistunut vapaaehtoistoimintaan, kertoo syyskuussa julkaistu Vapaaehtoistoiminta Suomessa 2026 -tutkimus. Syyskuun lopussa julkaistu tutkimus nostaa esille tietoa muun muassa nuorten osallistumisesta vapaaehtoistoimintaan.
Tutkimuksen tulokset kertovat myös järjestöjen voimavaroihin liittyvistä huolista. Vapaaehtoistoiminnan merkitys kasvaa edelleen, mutta vapaaehtoisten riittävyys huolestuttaa monia.
Vapaaehtoistoiminta ei säily elinvoimaisena itsestään.
Siviksen asiantuntija Marion Fields tarkastelee tutkimusaineistoon perustuvassa artikkelissaan vapaaehtoistoiminnan alueellisia eroja. Maaseudulla vapaaehtoiset ylläpitävät monia yhteiskunnan palveluja ja hoitavat useampia tehtäviä kuin kaupungeissa. Myös tehtävien luonne vaihtelee alueittain.
Huolestuttavaa on, että eniten vapaaehtoistehtäviä tekevät miettivät eniten tehtävien lopettamista.
Koulutus ja ohjaus tukevat vapaaehtoisia
Lokakuun alussa julkaistiin puolestaan KM Marja Anitta Pehkosen aikuiskasvatustieteen väitöstutkimus, joka tarjoaa uutta tietoa vapaaehtoistyötä tekevien motiivien vahvistamisesta.
Tutkimuksessa vapaaehtoistyön tekemiseen löytyi neljä erilaista orientaatiota – yksilö-, tavoite-, yhteisö- ja aateorientaatio – sekä kaksitoista kannustetta, jotka lisäävät motivaatiota.
Pehkosen mukaan laadukas koulutus ja ohjaus vahvistavat vapaaehtoisten motivaatiota kaikissa vastaajaryhmissä.
Vapaaehtoistoiminta kannattelee kansalaisyhteiskuntaa
SOSTE järjesti lokakuun alussa keskustelutilaisuuden, jossa pohdittiin, miten kansalaisyhteiskunnan toimintatilan kaventuminen näkyy Suomessa ja EU:ssa ja miten kehitystä voitaisiin kääntää.
Keskusteluissa nousi esille, että suomalaisen kansalaisyhteiskunnan tila on jo nyt huolestuttava. Sen toimintatila kapenee vähitellen: rahoitusta, toimintamahdollisuuksia ja osallistumisen rakenteita pala palalta heikentämällä.
Järjestöjen toimintaedellytyksistä huolehtiminen on investointi demokratiaan ja yhteiskunnan kestävyyteen.
Ihmissuhdeliiton puheenjohtajan ja professorin Anu Koivusen mukaan historiallinen valtion ja kansalaisyhteiskunnan keskinäisriippuvuussuhde on murroksessa, ellei ole jo murtunut, eikä politiikassa ole minkäänlaista näkymää siitä, millaiseksi tämä suhde tulevaisuudessa muodostuu.
Tässä historiallisessa murrostilanteessa meidän kaikkien pitää huolehtia vapaaehtoisista. Vapaaehtoistoiminta ei säily elinvoimaisena itsestään. Se tarvitsee ihmisiä, yhteisöjä ja rakenteita, jotka tukevat osallistumista ja vapaaehtoisten jaksamista. Siksi vapaaehtoisten koulutuksesta, ohjauksesta ja järjestöjen toimintaedellytyksistä huolehtiminen on samalla investointi demokratiaan ja yhteiskunnan kestävyyteen.
