Aikuisten keskustelutaitoja kehitetään dialogimallilla

Dialogitaitoja opetetaan nykyään monessa Euroopan maassa jo pienestä pitäen. Aikuisilla taitojen kehittyminen ja ylläpitäminen ei silti ole itsestäänselvyys.

Keskustelutaitojen myöhempää opiskelua vaikeuttaa muun muassa aikuisille suunnattujen oppimateriaalien puute. Lisäksi on paljon viitteitä siitä, että aikuisten koulutus- ja työtausta heijastuvat vuoropuhelutaitoihin.

– Aikuisopiskelijat jäävät liian usein dialogitaitojen opiskelun ulkopuolelle. Yksin työskentelevien aikuisten keskustelutaidot eivät kehity enää samalla tavalla kuin aikaisemmin. Nuorille puolestaan on tarjolla paljon työkaluja ja mahdollisuuksia kehittää omia taitojaan, keskustelutaitojen asiantuntija Irene Burrescia sanoo.

Aikuisopiskelijat jäävät liian usein dialogitaitojen opiskelun ulkopuolelle.

Hän vieraili lokakuussa Helsingissä DIAL-hankkeen seminaarissa. Dialogue in Adult Learning -hanke eli DIAL tarkastelee dialogin yhteiskunnallista merkitystä eri Euroopan maissa. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa keskustelutaitoja ja tuottaa malli aikuisten dialogitaitojen kehittämiseksi.

– Monet aikuiset toivoisivat enemmän merkityksellisiä keskusteluja arkeensa. Mielekkään ja kehittävän dialogin puuttuminen voi johtua esimerkiksi vahvoista ja vastakkaisista mielipiteistä. Keskustelutaitojen kehittäminen ja ylläpitäminen olisivat kuitenkin tärkeitä taitoja läpi elämän – eri ajatuksista ja mielipiteistä huolimatta, dialogiasiantuntija Karmen Šemrl sanoo.

Kansainvälinen yhteistyö alkoi

DIAL-hanke kokoaa yhteen toimijoita eri puolilta Eurooppaa. Opintokeskus Siviksen lisäksi hankkeessa on mukana asiantuntijoita Italiasta, Sloveniasta, Puolasta ja Kreikasta.

Kaksivuotisessa hankkeessa testataan keskustelutaitoja arjen tilanteissa. Lisäksi koulutetaan järjestöjä ohjaamaan ja muita organisaatioita innostamaan ihmisiä dialogin äärelle.

Työ on saatu alkuun ja dialogimallin kehittäminen on käynnistynyt. Sen parissa työskennellään kevääseen asti.

– Aikuisten dialogimallissa olisi hyvä olla useita vaihtoehtoja eri tilanteita varten. Mielestäni yksi tarkkaan rajattu malli ei välttämättä riitä eri kulttuureita ja kohderyhmiä ajatellen, Irene Burrescia pohtii.

Karmen Šemrl toivoo helppokäyttöistä ja todenmukaisia tilanteita kuvastavaa mallia.

– Yksinkertaiset, nopeasti ymmärrettävät ja vaihtelevat osiot auttaisivat mallin käyttöön ottamista, Šemrl toteaa.

Arjen dialogitaitoja edistävät koulutukset alkavat ensi syksynä. Hankkeen lopussa keskitytään testaamiseen.

– Tarvitsemme rakentavan keskustelun taitoja ehkä enemmän kuin koskaan, esimerkiksi yhdistystoiminnassa. Siksi olemme käynnistäneet tämän hankkeen, Siviksen asiantuntija Marion Fields sanoo.

– Vinkkinä järjestöille: jos haluatte toiminnassanne edistää dialogia, olkaa yhteydessä Sivikseen, Fields kehottaa.