Ajankohtaisuus, ennakointi ja yhteistyö ovat Siviksen vahvuuksia
Mitkä ovat Siviksen menestyksen avaimet? Miten olemme onnistuneet ja miten menestymme jatkossa? Näitä kysymyksiä pohtivat Opintokeskus Siviksen 80-vuotisjuhlavuotena Opintotoiminnan Keskusliiton hallituksen puheenjohtajakolmikko Jukka Tahvanainen, Milla Kalliomaa ja Kristiina Kumpula.
Kristiina Kumpula, Jukka Tahvanainen ja Milla Kalliomaa.
- Näkövammaisten liiton toimitusjohtaja Jukka Tahvanainen (Opintotoiminnan Keskusliiton nykyinen puheenjohtaja)
- Mannerheimin Lastensuojeluliiton pääsihteeri Milla Kalliomaa (puheenjohtajana 2016–2021)
- Suomen Punaisen Ristin pääsihteeri Kristiina Kumpula (puheenjohtajana 2010–2015)
Mitkä ovat olleet Siviksen onnistumisen avaimia?
Ajankohtaisuus ja ajan hermolla eläminen ovat Siviksen onnistumisen avaimia. Ilmiöihin on osattu tarttua oikeaan aikaan ja syventää niiden vaatimia tietoja ja taitoja.
– Esimerkiksi megatrendeihin ei saa tarttumapintaa, jos niitä ei oikeasti itse työstetä organisaatiossa. Sivis tekee tällaista työstämistä ja hakee järjestöjen kannalta tärkeitä yhtymäkohtia, Mannerheimin Lastensuojeluliiton pääsihteeri Milla Kalliomaa sanoo.
Yksi Siviksen menestystekijöistä on sen jäsenjärjestöt. Niiden moninaisuus on haastanut Siviksen tarkkailemaan omaa toimintaansa.
Yksi Siviksen menestystekijöistä on sen jäsenjärjestöt.
– Samalla kun on kuunneltu omien jäsenjärjestöjen tarpeita, Siviksellä on ollut kyvykkyyttä olla vähän edellä ja tuoda esiin tarpeita, joita järjestöt eivät ole itse vielä hoksanneet. Siksi Sivis on säilyttänyt kiinnostavuutensa, Suomen Punaisen Ristin pääsihteeri Kristiina Kumpula sanoo.
Menestystä ovat luoneet myös yhteistyö, vahvat verkostot ja osaavat ihmiset.
– Siviksen toiminnassa on mukana järjestöammattilaisia, päättäjiä, koulutuksiin osallistujia ja sidosryhmien edustajia. Tämä on osa Sivis-ketjua, joka sitoo ihmiset toimintaan ja uuden oppimiseen. Järjestöt ovat tekemisen välineitä, ja niiden täytyy olla toimivia ja kunnossa, jotta toiminta voi olla timanttista, Näkövammaisten liiton toimitusjohtaja Jukka Tahvanainen sanoo.
Millä keinoin Sivis voi vastata tulevaisuuden haasteisiin?
Jatkossa menestyminen edellyttää muun muassa ketteryyttä ja ennakointia.
– Siviksen kannattaa olla uusien asioiden tiennäyttäjä. Aistin, että Siviksellä on hyvä kyvykkyys kuunnella maailman virtoja ja jäsenten tarpeita. Yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa se voi käyttää kuuluvaa ääntä, jotta sivistyksen ja koulutuksen kysymyksiä pidetään yhteiskunnassa arvokkaina, Kristiina Kumpula analysoi.
Jukka Tahvanainen korostaa ennakointityön välttämättömyyttä. Olennaista on toimintaympäristön muutosten seuraaminen ja ymmärtäminen sekä jatkuva tiedon kerääminen ja arviointi.
– Ennakointiin on oltava riittävät resurssit ja työrauhaa. Kaiken epävarmuuden keskellä tarvitaan keskittymistä, vaikka tulevasta ei voikaan mennä takuuseen. Epävarmuus voi olla myös voimavara.
Ennakointiin on oltava riittävät resurssit ja työrauhaa. Kaiken epävarmuuden keskellä tarvitaan keskittymistä.
Hän painottaa myös sivistyspolitiikan merkitystä tulevaisuuden tekijänä. Vapaalla sivistystyöllä on ollut yhteiskunnassa merkittävä rooli. Tahvanaisen mielestä Suomen uuden hallituksen on laadittava vahvat ja sitovat strategiat sekä sivistyksestä että kansalaisjärjestöistä.
– Strategioilla vahvistamme elinikäistä oppimista, aktiivista kansalaisuutta ja kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä.
Milla Kalliomaa nostaa ennakointityön lisäksi keskiöön ihmisten kanavana toimimisen. Siviksellä on tärkeä tehtävä tukea järjestöjen elinvoimaa ja toimintakykyä.
– Yksi hyvinvoinnin kulmakivistä on arjen osallisuus ja tunne, että voi vaikuttaa omaan ja läheistensä elämään. Siksi on tärkeää, että on organisaatioita, joiden kautta vaikuttaminen tapahtuu. Järjestöt tarjoavat siihen jatkuvuutta.
Mitkä ovat Siviksen vahvuuksia?
Siviksen osaava ja asiantunteva henkilöstö nähdään erityisenä voimavarana.
– Olemme hyviä muuttumisessa ja verkostoitumisessa. Nämä ovat vahvuuksiamme. Sivis on onnistunut vapaassa sivistystyössä, muuttuvassa ammattilaisuudessa sekä monimuotoisessa koulutus- ja verkostotyössä. Voimme olla ylpeitä tekemästämme työstä, Jukka Tahvanainen kiittää.
– Sivisläiset suhtautuvat työhönsä myönteisesti ja intohimoisesti. He näkevät mahdollisuudet, joihin kannattaa tarttua – ja myös tarttuvat niihin. Strategiat ja erilaiset aineistot ovat viestinnällisesti ytimekkäitä ja tehokkaita, Milla Kalliomaa kehuu.
– Siviksen väki on utelias ja kiinnostunut järjestöistä. Sivis on erityisen hyvä tuomaan järjestöjä lähelle toisiaan ja yhdistämään voimia, jotta sivistys ja valistustehtävä toteutuvat, Kristiina Kumpula ylistää.
Sivis kouluttaa jatkossakin yhdessä järjestöjen kanssa ja panostaa yhteiskehittämiseen ja vaikuttamistyöhön.
Lähitulevaisuudessa vahvuuksia ovat esimerkiksi järjestöjen koulutus ja koulutuksen tuki sekä aktiivisen kansalaisuuden tukeminen.
– Suomessakin on jonkin verran ajatuksia, että järjestötoiminta olisi puuhastelua, vaikka järjestöt ovat kovia osaajia. Suomi kuuluu koko maailmassa vähemmistöön, kun meillä on niin vapaa kansalaisyhteiskunta, Kumpula muistuttaa.
Priorisointi ja voimavarojen järkevä käyttö ovat kiistattomia etuja.
– Meillä on riittävästi tietoa ja ymmärrystä siitä, minkälaisia toimintamahdollisuuksia meillä on. Meidän on oikean tiedon valossa keskityttävä mainitsemiini asioihin, jotta menestymme perustyössämme. Jatkossakin koulutamme yhdessä järjestöjen kanssa, tarjoamme koulutusta järjestötoimijoille ja teemme vahvaa yhteiskehittämistä ja vaikuttamistyötä, Tahvanainen toteaa.
Opintotoiminnan Keskusliitto ry ylläpitää Opintokeskus Sivistä.
Teksti: Tia Yliskylä
Kuvat: Mari Vehkalahti, Susanna Nordvall ja Jani Laukkanen
