Puntaroivat keskustelut siivittivät Siviksen strategian arviointia

Maailman nopeutuva muutos haastaa organisaatioita korjaamaan toiminnan suuntaa koko ajan useammin.

– Siviksen strategiakausi 2023–2027 on puolivälissä, joten strategian väliarviointi oli paikallaan, toteaa Siviksen asiantuntija Marion Fields.

Arviointia varten toteutettiin touko-kesäkuussa asiakastyytyväisyyskysely, joka keräsi 86 vastausta, sekä kolme puntaroivaa keskustelua, joihin osallistui Siviksen jäsenyhteisöistä ja muista sidosryhmistä 48 henkilöä eri puolilta Suomea.

Puntaroiva keskustelu tukee päätöksentekoa.

Puntaroivalla keskustelu on menetelmä, johon osallistujat kutsutaan satunnaisotannalla ja joka tuottaa konkreettisia suosituksia päätöksenteon tueksi erityisesti sellaisissa asioissa, joista mielipiteet jakautuvat.

Keskustelun tueksi tarjotaan tietoa.

‒ Siviksen strategiakeskustelun osallistujille lähetettiin etukäteen materiaalipaketti järjestö- ja koulutustoiminnan muutoksesta ja keskustelut käynnistettiin alustuksella.

‒ Ennakkomateriaalin avulla keskustelun osallistujat ‒ Siviksen koulutuksiin osallistuneet, koulutuksen kanssatoteuttajat, yhdistystoiminnan verkkokursseja toteuttaneet ja sidosryhmäläiset ‒ saatiin samalle lähtöviivalle.

Siviksen asiantuntemus on järjestöille tärkeää

Sekä kyselyissä että keskusteluissa nousi esiin Siviksen asiantuntemus ja luotettavuus. Kyselyn vastaajista 87 % piti Sivistä asiantuntevana toimijana.

– Järjestöjen koulutustoiminnan tukijana Sivis tunnistettiin merkittäväksi ja tämän toivottiin jatkuvan. Tuen avulla mahdollistetaan useampien ihmisten osallistuminen järjestöjen tarjoamaan koulutukseen, minkä vastaajat kokevat tärkeäksi.

Siviksen kanssa asiointi on koettu miellyttäväksi. Kyselyn vastaajista jopa 93 % oli vähintään osittain sitä mieltä, että Siviksen koulutusasiantuntijoiden kanssa on miellyttävä työskennellä ja että he ovat ammattitaitoisia. Koulutusviestinnän koki selkeäksi 92 % vastaajista.

Vähenevät resurssit näkyvät jo järjestöjen koulutustarjonnassa ja työnjaossa.

Kyselyssä ja keskusteluissa keskeisintä oli keskustelu Siviksen tulevasta suunnasta.

– Vapaan sivistystyön toimintaympäristön muutokset ja vähenevät resurssit näkyvät jo Opintokeskus Siviksen toiminnassa ja koulutustarjonnassa sekä järjestöjen sisäisessä työnjaossa. Esimerkiksi vapaaehtoisia on tarve kouluttaa aiempaa enemmän.

Kyselyyn vastanneiden mielestä kaikki nykyiset strategiset tavoitteet (elinikäisen oppimisen, kestävän elämän, demokratian ja järjestöjen elinvoimaisuuden edistäminen) ovat tärkeitä. Asteikolla 1–10 kaikki nämä saivat arvosanan väliltä 8,4–9.

– Koulutuksen tukemista pidettiin tärkeänä, mutta vastauksista nousi esiin, että palveluita tulee kehittää erityisesti vähän kouluttavien yhteisöjen näkökulmasta.

Yhteiskunnan muutokset vaativat edelläkävijyyttä

Keskusteluissa erittäin tärkeäksi teemaksi nousi edelläkävijyys.

– Siviksen toivottaisiin reagoivan vielä nopeammin yhteiskunnan muutoksiin ja tukevan järjestöjä esimerkiksi tutkimustoiminnan avulla, toteaa Fields.

Siviksen toivotaan tukevan järjestöjä esimerkiksi tutkimustoiminnan avulla.

Yksi keskustelija tiivisti asian seuraavasti: ”Olisi tärkeää, että Sivis pystyy haistelemaan trendejä jatkossakin ja tarjoamaan koulutusta, jossa ollaan järjestöjä vähän edellä.”

Sivikseltä toivottiin myös järjestöjen ja sivistyksen esiin nostamista ja niiden puolesta puhumista.

– Keskustelijoiden ja kyselyyn vastanneiden vahva kokemus on, että tavoitteeseen päästään viestinnän ja järjestöjen yhteen saattamisen avulla. Keskusteluista saatiinkin suosituksia ja konkreettisia ideoita järjestöjen välisen yhteistyön edistämiseen.

Kyselyn ja keskustelujen pohjalta luotu raportti on nyt ollut liiton hallituksen käsittelyssä. Jäsenistö pääsee kuulemaan johtopäätökset ja tekemään strategiaan liittyviä päätöksiä syyskokouksessa.