Puntaroivat keskustelut evästävät strategiatyötä
Jäsenjärjestöt ja sidosryhmät osallistuivat Siviksen strategian päivittämiseen puntaroivien keskustelujen kautta. Tuloksina saatiin muun muassa aitoja kokemuksia järjestökentältä, ideoita, toiveita ja suosituksia sekä lämminhenkisiä keskusteluja.
Opintokeskus Sivis päivittää strategiaansa syksyn aikana. Jäsenjärjestöt ja sidosryhmät osallistuivat strategiatyöhön touko- ja kesäkuussa puntaroivissa keskusteluissa.
Satunnaisotannalla valitut osallistujat keskustelivat dialogisen mallin mukaisesti ja ohjatusti. Mukaan arvottiin noin 30 keskustelijaa.
– Suurin onnistuminen oli saada kokoon joukko eri tavoin Sivikseen kytkeytyneitä toimijoita, kuten jäsenjärjestöjen henkilöstöä ja vapaaehtoisia ympäri Suomen. Mukana oli myös muutama henkilö Siviksen sidosryhmistä, kuten toisesta opintokeskuksesta. Keskustelut olivat lämminhenkisiä ja saimme erittäin hyvää palautetta siitä, että keskustelijat kokivat tulleensa kuulluiksi, Siviksen asiantuntija Heidi Ristolainen kertoo.
Järjestöt näkevät koulutuksen tukemisen tärkeänä
Puntaroivissa keskusteluissa kävi ilmi, että Siviksen koulutuksen tukemista pidetään jäsenjärjestöissä ja sidosryhmissä tärkeänä. Keskustelijoiden mukaan Siviksen tuki mahdollistaa koulutuksen laadukkaan järjestämisen keskusjärjestötasolta paikallisyhdistyksiin.
– Siviksen toivottiin jatkossakin mahdollistavan järjestöjen vertaisoppimisen ja tuovan esiin ajankohtaisia koulutusteemoja ja tutkimuksia, jotta järjestöjen toiminnan kehittäminen ja vaikuttavuus lisääntyisivät, Heidi Ristolainen kertoo.
Keskusteluissa nousivat esiin niin huolet kuin toiveikkuus. Monet osallistujat kertoivat, että vapaaehtoisten työmäärä on kasvanut järjestöissä ja yhdistyksissä. Siksi jaksamisen tukeminen on entistä tärkeämpää.
– Toisaalta nähtiin, että uudenlaiset toimintamuodot ja esimerkiksi ympäristö- ja vastuullisuusteemoihin panostaminen voivat innostaa mukaan uusia toimijoita.
Puntaroiva keskustelu vahvistaa demokraattista osallistumista
Demokratia kaipaa uusia välineitä osallistumisaktiivisuuden kasvattamiseen. Puntaroiva keskustelu on yksi vaihtoehto, kun halutaan moniäänistä keskustelua ja sen pohjalta yksimielinen kannanotto.
Sivis testasi puntaroivia keskusteluja oman strategiatyönsä apuna. Jäsenjärjestöistä ja sidosryhmistä arvottiin moniääninen keskustelijoiden joukko, johon kuului niin työntekijöitä, vapaaehtoisia kuin yhteistyökumppaneita.
Keskustelijat saivat ennakkoon perehdytyksen aiheeseen ja keskusteluja ohjasi fasilitoija. Lopuksi osallistujat muodostivat yhteisen kannanoton, joka sisälsi johtopäätösten lisäksi toimintasuosituksia.
Kokemuksen pohjalta Sivis hahmottelee, miten puntaroivat keskustelut voisivat olla järjestöjen apuna.
– Toivomme, että tästä syntyy uusi osallistumisen tapa, joka sopii myös järjestöihin. Testasimme, mitkä ovat mallin haastavia paikkoja ja minkälaista konseptia voisimme järjestöille tarjota. Tämä on yksi keino sparrata järjestökehittämistä, Siviksen toiminnanjohtaja Marita Salo sanoo.
Moniäänisyys ja johtopäätökset tuovat lisäarvoa
Puntaroivan keskustelun etuja ovat satunnaisotanta ja moniäänisyys. Niiden ansiosta keskusteluun nousee hyvin erilaisia näkökulmia, mikä tuo selvää lisäarvoa.
Toinen hyöty on johtopäätökset. Keskustelijat tuottavat lopuksi yksimielisen kannanoton.
– Se edellyttää asioiden laittamista tärkeysjärjestykseen. Toivomuskaivon sijaan keskustelijat tekevät toimintasuosituksia. Puntaroiva keskustelu antaa paljon enemmän kuin tavallinen keskustelu tai työpaja, Marita Salo sanoo.
Siviksen hallitus käsittelee puntaroivien keskustelujen lopputuloksia elokuussa ja valmistelee myöhemmin strategiaesityksen. Se tulee joulukuun alussa liiton syyskokoukseen jäsenjärjestöjen päätettäväksi.
Puntaroivan kansalaispaneelin fasilitointikoulutus
Ti 18.11.2025 klo 9–16
Tule oppimaan uudenlaisia tapoja osallistaa yhteisönne jäseniä päätöksentekoon!
Kaipaatko osaamista vaikuttavien ja laadukkaiden osallistumisprosessien fasilitointiin? Haluatko lisätä moniäänisyyttä päätöksentekoon ja saada myös hiljaisempia ääniä kuuluviin?
Koulutuksessa pääset perehtymään puntaroivan kansalaispaneelin menetelmän perusteisiin sekä paneelikeskusteluiden järjestämiseen ja fasilitointiin. Laadukkaasti toteutettu paneeli tuottaa lisäarvoa päätöksentekoon, hyvän osallistumiskokemuksen ja lisää myös päätösten hyväksyttävyyttä.
Mikä puntaroiva kansalaispaneeli?
-
Lue lisää
- Puntaroivat kansalaispaneelit ovat uusi kansalaisosallistumisen muoto, jossa satunnaisotannalla valittu joukko tavallisia ihmisiä kokoontuu perehtymään ja keskustelemaan jostakin ajankohtaisesta ja mielipiteitä jakavasta kysymyksestä sekä tekemään tätä koskevia suosituksia päätöksen teon tueksi.
- Osallistujat kuulevat asiantuntijoita ja saavat taustatietoa, ja keskustelut käydään fasilitoiduissa pienryhmissä sekä koko paneelin kesken.
- Paneelit tarjoavat harkitun kansalaismielipiteen demokraattisen päätöksenteon tueksi tuottamalla ratkaisuehdotuksia tai priorisointeja päättäjille tai äänestäjäkunnalle.
- Puntaroivat kansalaispaneelit ovat yleistyneet maailmalla viimeisen vuosikymmenen aikana. Niitä on käytetty mm. perustuslain uudistuksessa Irlannissa ja ilmastopolitiikassa Ranskassa ja Iso-Britanniassa.
