Kuurojen Liitto sai apua puntaroivista keskusteluista

Kuurojen Liitto otti alkuvuodesta puntaroivat keskustelut avukseen yhdistysohjelmansa päivittämiseen. Keskustelijoita houkuteltiin mukaan liiton verkkosivuilla ja etäyhdistysillassa. Lisäksi asiasta viestittiin erikseen esimerkiksi jäsenyhdistyksille.

Keskustelijoiksi ilmoittautui 17 henkilöä. He edustivat kolmea eri ikäryhmää: nuoria, keski-ikäisiä ja senioreja.

Mukana oli niin kokeneita yhdistyskonkareita kuin ensikertalaisia.

– Varmistimme, että osallistujien taustat ja kokemukset yhdistystoiminnasta olivat mahdollisimman monipuolisia. Vaikka osallistujamäärä jäi odotettua pienemmäksi, mukana oli niin kokeneita yhdistyskonkareita kuin ensikertalaisia, Kuurojen Liiton johtaja Helena Torboli kertoo.

Neljästä keskustelukerrasta kaksi järjestettiin etänä ja kaksi paikan päällä kasvokkain. Osallistujat jaettiin ryhmiin, joita ohjasivat fasilitaattorit. Keskusteluissa käsiteltiin sitä, mitkä asiat ovat yhdistystoiminnassa tärkeimpiä nyt ja tulevaisuudessa.

Huomion keskipisteenä toimintatavat ja viestintä

Yhteisen lopputuloksen rakentaminen ei ollut yksinkertaista. Ryhmäkeskustelujen yhteenvedoissa näkyi silti selkeitä yhtäläisyyksiä.

– Osallistujat tunnistivat samoja haasteita: jäsenistön ikääntyminen, nuorten vähäinen kiinnostus sekä hallitustyön kuormittavuus. Samalla nähtiin, että paikallisilla yhdistyksillä on edelleen tärkeä rooli esimerkiksi verkostoitumisessa, Torboli summaa.

Puntaroivissa keskusteluissa nousi esiin uusien toimintatapojen puute. Lisäksi korostui tarve muutoskyvylle ja joustavalle yhdistystoiminnalle, joka madaltaa osallistumisen kynnystä ja mukautuu eri kohderyhmien tarpeisiin.

Keskeisenä pidettiin hyvää viestintää. Se lisää luottamusta, sitouttaa jäseniä ja tukee tavoitteiden saavuttamista.

Keskustelu vahvisti osallistujien välistä yhteyttä ja merkityksellisyyden kokemusta.

Kuurojen Liitto sai hyvän kokemuksen puntaroivan keskustelun vahvuuksista. Samalla opittiin, että viittomakielinen keskustelu mahdollistaa laajemman ja syvemmän vuorovaikutuksen kuin pelkkä kirjallinen materiaali. Tekstien lukeminen ei yksin riitä sitouttamaan osallistujia.

– Keskustelu vahvisti osallistujien välistä yhteyttä ja merkityksellisyyden kokemusta. Keskeisiksi tekijöiksi nousivat turvallinen keskustelutila, toimiva viestintä sekä verkostoituminen ja yhteistyö, Helena Torboli toteaa.

Haastavaa oli se, että välillä keskusteluja hallitsivat henkilökohtaiset kokemukset ja muistot, ja silloin yhteisöllinen näkökulma jäi taustalle. Onneksi fasilitaattorit palauttivat keskustelun raiteilleen.

– Olemme erittäin tyytyväisiä toteutukseen. Keskustelujen laatu ja monipuolisuus vastasivat odotuksia, ja työskentely tuotti toivottuja tuloksia.

Puntarointi tuo erilaiset näkökulmat esiin

Osallistujat antoivat puntaroivista keskusteluista hyvää palautetta. Ne koettiin hyödyllisiksi ja kiinnostaviksi. Lähitapaamisia pidettiin vuorovaikutteisempina, mutta etätapaamisia taas tehokkaampina.

Kuurojen Liitossa opittiin, että puntaroivat keskustelut toimivat, kun ne suunnitellaan ja toteutetaan huolellisesti. Lisäksi tarvitaan osaavaa fasilitointia ja osallistujien valmistelua.

– On tärkeää, että keskustelu on avointa ja läpinäkyvää sekä suunnattu laajasti, ei vain yksittäisille yhdistyksille. Yhteinen keskustelu mahdollistaa kokemusten jakamisen ja rohkaisee tuomaan erilaisia näkemyksiä esiin.

Puntarointi toimii, kun se suunnitellaan ja toteutetaan hyvin.

Kuurojen Liitto aikoo jatkossakin hyödyntää puntaroivaa keskustelua. Tavoitteena on kehittää mallia viittomakieliystävällisemmäksi. Jatkossa huomioidaan myös heidät, jotka eivät vielä ole jäseniä, ja madalletaan keskusteluun osallistumisen kynnystä entisestään.

– Lämmin kiitos Sivikselle, että saimme toteuttaa puntaroivaa keskustelua viittomakielellä.

Kuurojen Liiton puntaroiva keskustelu sai tukea Siviksen projektista, joka kehittää puntaroivan kansalaispaneelin menetelmää järjestöille sopivaksi.

– Oli hienoa, että Kuurojen Liitto lähti pilotoimaan menetelmää. Saimme arvokasta tietoa siitä, miten puntaroivaa keskustelua voi toteuttaa viittomakielellä, Siviksen asiantuntija Heidi Ristolainen sanoo.

Ilmoittaudu koulutukseen! – Puntaroivan kansalaispaneelin fasilitointi 7.–11.11.2026