Haaste tulevalle vuodelle: järjestöjen ja opintokeskusten koulutus esille!
Opintokeskus Siviksen toiminnanjohtaja ja rehtori Marita Salo.
Hyvinvointiyhteiskuntamme on rakennettu koulutuksen ja sivistyksen varaan. Näin vastaa liki 90 % suomalaisista syksyllä julkaistussa Sivistysbarometrissa.
Sivistyksen teemavuoden 2024 siivittämänä tuotettu Sivistysbarometri kuvaa suomalaisten ajatuksia sivistystyöstä ja sen tarpeesta.
Vaikka suomalaiset ovat perustaidoiltaan maailman ykkösiä, Sivistysbarometri nostaa esiin myös huolen aiheita. Kaksi kolmesta arvioi suomalaisten yleissivistyksen rapautuneen. Elämänhallinnan taidot kipuavat huolilistalla toiseksi heti lukutaidon jälkeen. Kolmannes koki huolta demokratiataitojen heikentymisestä. Lisäksi tunne-, keskustelu- ja viestintätaidot huolestuttavat etenkin naispuolisia vastaajia.
Jokaisella tulee olla mahdollisuus kehittää itseään.
Barometriin vastanneiden yli tuhannen suomalaisen viesti on selvä: Suomessa tulee huolehtia, että ihmisillä on taustastaan, asuinpaikastaan, iästään tai varallisuudestaan riippumatta mahdollisuus kehittää itseään. Julkisista varoista ollaan valmiita tukemaan etenkin tasa-arvoa, liikunnan edistämistä, demokratiaa ja kestävää kehitystä.
Näihin sisältöihin opintokeskuksen ja järjestöjen koulutustoiminnalla on paljon annettavaa. Opintokeskus Sivis on järjestöjen oppilaitos ja Siviksen opetusohjelma koostuu yli 5 000 koulutuksesta, jotka edistävät monin tavoin yhteisöllisyyttä, demokratiaosaamista, terveyttä ja hyvinvointia ja kestävää kehitystä. Koulutuksiin osallistuu yli 100 000 suomalaista.
Teemat eivät koske vain koulutustoiminnan sisältöjä vaan myös pedagogista lähestymistapaa. Näiden taitojen vahvistamiseen tarvitaan yhteisöllisiä ja osallistavia koulutuksen muotoja, vertaisoppimista ja mahdollisuuksia soveltaa ja syventää taitoja omassa elämässään tai vapaaehtoistoiminnassa. Tämä on järjestöjen pedagogista käyttövoimaa.
Järjestöjä ja opintokeskuksia ei vielä tunnisteta oppimisen paikkoina riittävän hyvin.
Huolestuttava huomio on, että järjestöjä ja opintokeskuksia ei barometrin tulosten perusteella tunnisteta kovinkaan hyvin paikkoina, joissa uusia taitoja voi oppia. Tähän on tartuttava.
On tärkeää, että opintokeskusten ja järjestöjen rooli ja merkitys sivistystyössä tunnetaan. Muuten on vaara jäädä jalkoihin, kun koulutuksen julkista rahoitusta jaetaan.
Opintokeskukset vahvistavat yhdessä järjestöjen kanssa muun muassa elämänhallinnan taitoja ja demokratiataitoja. Koulutuksemme sisällöt saavat suomalaisten vahvan tuen. Koulutus on tuloksellista ja vaikuttavaa, mikä näkyy esimerkiksi vapaaehtoistoiminnassa ja ihmisten hyvinvoinnissa. Järjestöjen koulutukseen osallistuminen ei saa olla jatkossakaan kiinni taustasta tai varallisuudesta.
Sivistyksen teemavuoden päätteeksi heitän haasteen: miten teemme yhdessä järjestöjen koulutustarjonnan ja opintokeskuksen järjestöjen oppilaitoksena näkyvämmäksi ja tunnistettavammaksi?
