Vapaata sivistystyötä tarvitaan osaamisen ja osallisuuden vahvistamiseen
”Vapaan sivistystyön tulevaisuustyössä tunnistetaan koulutuksen merkitys osaamisen, demokratian, yhteisöllisyyden ja kansalaisyhteiskunnan vahvistajana. Nämä tavoitteet ovat myös meillä Siviksessä ja jäsenjärjestöissämme työn ydintä.”
Opintokeskus Siviksen toiminnanjohtaja ja rehtori Marita Salo.
Opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman Vapaan sivistystyön tulevaisuustyöryhmän väliraportti julkaistiin syyskuun puolivälissä opetusministerin järjestämässä pyöreän pöydän keskustelussa.
Julkaisutilaisuuteen oli kutsuttu myös kaikki eduskuntaryhmät, ja päättäjät jakoivat työryhmän viestin: Vapaalla sivistyöllä on keskeinen merkitys siinä, että suomalaisten osaaminen vahvistuu ja osallisuus toteutuu yhteiskunnassa myös tulevaisuudessa.
Vapaa sivistystyö on joustava elinikäisen oppimisen mahdollistaja suomalaisessa koulutusjärjestelmässä.
Vapaa sivistystyö on joustava elinikäisen oppimisen mahdollistaja suomalaisessa koulutusjärjestelmässä. Opintokeskuksille ja järjestöille tärkeät teemat on tunnistettu vahvasti työryhmän koostamassa kuudessa kehittämissuunnassa.
Demokratiataitojen oppiminen, hyvinvoinnin ja toimintakyvyn vahvistaminen ja jatkuvan oppimisen tarpeisiin vastaaminen ovat yhä tärkeämpiä. Ne korostuvat, kun demokratiaan ja turvallisuuteen liittyvät haasteet, digitalisaation ja tekoälyn nopea eteneminen, polarisaatio ja informaatiovaikuttaminen koettelevat yksilöiden osaamista ja yhteiskunnan toimintaa.
Siviksessä nämä kehittämisen suunnat ovat läsnä vahvasti: viime vuonna opetusohjelmassamme toteutui yli tuhat järjestö- ja yhteiskuntaosaamiseen liittyvää koulutusta, lähes 700 varautumisen, turvallisuuden ja pelastustoiminnan koulutusta ja yli 600 kansalais- ja perustaitojen koulutusta.
Oivia poimintoja koulutustarjonnastamme ovat vaikkapa Järjestön hallitusosaaja -koulutus, 4H-yrittäjyyskoulutus, Marttojen arjen perustaidot, Punaisen Ristin auttamisvalmiuden koulutukset tai Erilaisten oppijoiden liiton koulutukset oppimistaidoista.
Opintokeskuksilla on erinomainen potentiaali tavoittaa koulutuksissa aliedustettuja ryhmiä ja harvaan asuttuja alueita.
Opintokeskuksilla on järjestöverkostojen kautta erinomainen potentiaali tavoittaa koulutuksissa muuten aliedustettuja ryhmiä sekä harvaan asuttuja alueita. Järjestöverkosto vie oppimisen lähelle ihmisten arkea myös siellä, missä muuta koulutustarjontaa on vähän.
Siviksen opetusohjelman koulutuksia järjestettiin viime vuonna kaikissa maakunnissa ja peräti 252 kunnassa. Noin 80 % toteutettiin yhdessä piirien sekä paikallisten tai alueellisten yhdistysten kanssa.
Siviksen koulutukset tavoittavat myös ihmisiä, jotka osallistuvat koulutuksiin muita harvemmin. Esimerkiksi Perustaitoja kaikille -hankkeessa koulutettiin vankeja. Digitaidoilla parempaan työelämään -hankkeessa koulutusta järjestettiin ihmisille, joiden digiperustaidot kaipasivat parannusta.
Yhteinen tehtävämme on pitää järjestöjen sivistysrooli ja vapaa sivistystyö esillä keskusteluissa.
Tulevaisuustyöryhmän raportti antaa pontta koulutuskeskusteluun. Viesti vapaan sivistystyön tehtävästä tärkeänä osana koulutusjärjestelmää on vahva.
Julkisen talouden sopeuttamisen paineessa korostuu silti toiminnan vaikuttavuuden ja merkityksen osoittaminen. Yhteinen tehtävämme on pitää järjestöjen sivistysrooli ja vapaa sivistystyö esillä, kun keskustellaan julkisesta rahoituksesta, rahojen käytöstä ja käytön vaikutuksista.
Vapaan sivistystyön kuusi kehittämissuuntaa
-
Tutustu tulevaisuustyöryhmän väliraporttiin
Vapaan sivistystyön tulevaisuustyössä tunnistetut kuusi keskeistä kehittämisen suuntaa vuoteen 2035:
- Jatkuva oppiminen, osaamis- ja koulutustason nosto sekä uudet koulutuspolut
- Demokratiataidot, resilienssi ja sivistys kriisien ajassa
- Tekoäly- ja digiosaaminen tulevaisuuden perustaitona
- Hyvinvoiva Suomi: elämänmurrosten kumppanuus ja kansanterveys
- Kotoutumisosaamisen täysimääräinen hyödyntäminen
- Harvaan asutut alueet, aluekehitys ja kestävyysmurros