Vapaan sivistystyön eurot vahvistavat osaamista, osallisuutta ja hyvinvointia
”Vapaan sivistystyön julkisen rahoituksen korvaajaksi ehdotetaan korkeampia osallistujamaksuja. Siinä on riski, että koulutus vähentyy ja vapaaehtoistoiminta ja sen hyvinvointihyödyt pienenevät”, kirjoittaa Siviksen toiminnanjohtaja Marita Salo.
Siviksen toiminnanjohtaja Marita Salo.
Valtion varoin tuettu vapaan sivistystyön koulutus tavoittaa lähes miljoona suomalaista vuosittain. Se on paljon se.
Vapaa sivistystyö sisältää opintokeskusten lisäksi kansalaisopistot, kansanopistot, kesäyliopistot ja liikunnan koulutuskeskukset.
Hallitusneuvotteluissa on väläytetty vapaan sivistystyön rahoituksen rajua leikkaamista. Opintokeskukset ottivat yhdessä kolmentoista muun sivistysalan järjestön kanssa kantaa esitettyihin leikkauksiin.
Tällä hetkellä valtionosuus kattaa korkeintaan 65 prosenttia opintokeskuksen koulutuksen kustannuksista. Julkisen rahoituksen korvaajaksi ehdotetaan korkeampia osallistujamaksuja.
Opintokeskusten koulutustoiminta kansalaisjärjestöjen kanssa on erinomainen toimintamalli jatkuvan oppimisen, hyvinvoinnin ja osallisuuden vahvistamiseksi.
Opintokeskuksen erityisyyttä on kouluttaa yhdessä kansalaisjärjestöjen kanssa. Resurssien niukkeneminen osuisi järjestöjen koulutustarjontaan, vapaaehtoistoimintaan, osallisuuteen ja osaamiseen.
Siviksessä koulutamme paljon järjestö- ja vapaaehtoistoimijoita. Pelkästään Siviksen jäsenjärjestöjensä kanssa toteuttamiin koulutuksiin osallistui viime vuonna yli 130 000 osallistujaa noin 7000 koulutuksessa. Koulutusaiheiden top-listalla olivat kansalais- ja järjestötoiminta, kädentaidot, musiikki, kasvatus, ruoka, pelastustoiminta sekä terveys- ja sosiaalitoiminta.
Koulutus on sijoitus vapaaehtoistoimijoiden osaamiseen ja motivaatioon. Tutkitusti on arvioitu, että vapaaehtoistoimintaan sijoitettu euro tuottaa kansantaloudellisesti noin kuusinkertaisen tuloksen. Tuoreessa Kansalaisareenan tuottamassa selvityksessä vapaaehtoistyön taloudelliseksi arvoksi on arvioitu 3,2 miljardia euroa.
Hyvinvoinnin mittareilla vapaan sivistystyön vaikutus on suhteellisesti vielä taloudellista arvoakin suurempi.
Nykyistä korkeammat osallistujamaksut sopivat huonosti tavoitteeseen, jossa halutaan vahvistaa heikosti tavoitettujen ryhmien osallistumista koulutukseen. Opetushallituksen jatkuvan oppimisen teemassa kutsutaan niukasti tai ei lainkaan aikuiskoulutukseen osallistuvia erityisen tervetulleiksi ryhmiksi. Järjestöt ovat erinomainen väylä erilaisista taustoista tulevien ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien tavoittamisessa koulutukseen. Hyvä esimerkki on Siviksen digitaitojen koulutus, jossa kohderyhmiä ovat olleet muun muassa mielenterveyskuntoutujat, oppimisvaikeuksia kokevat, naisvangit ja ikäihmiset.
Hyvinvoinnin mittareilla vapaan sivistystyön vaikutus on suhteellisesti vielä taloudellista arvoakin suurempi. On riski, että koulutuksen vähentyminen tai korkeat osallistumismaksut vähentäisivät vapaaehtoistoimintaa ja sen hyvinvointihyötyjä tulevaisuudessa.
Suomalaisten osaamistason nostaminen on huolenaihe ja jaettu tavoite koulutuspolitiikassa. Opintokeskusten koulutustoiminta kansalaisjärjestöjen kanssa on erinomainen toimintamalli jatkuvan oppimisen, hyvinvoinnin ja osallisuuden vahvistamiseksi. Viisautta on käyttää se tehokkaasti näivettämisen sijaan.
Sivistysalan järjestöjen kannanotto esitettyihin leikkauksiin
