21.4.2021 Siviksen äänellä

Vapaaehtoistoiminnan vaikutukset näkyviksi

Toimivaa demokratiaa ei rakenneta pelkästään viranomaisvoimin tai palveluja tuottamalla.

Milla Kalliomaa Milla Kalliomaa

Yhteiskunta tukee järjestöjä julkisin varoin, koska järjestöjen toiminta on keskeinen osa demokratiaa, osallisuutta ja luottamusta, jonka varassa yhteiskunta toimii.

Suomi on koronavuonnakin säilyttänyt asemansa neljäntenä vuonna peräkkäin maailman onnellisimpana maana. World Happiness 2021 -raportissa onnellisuutta määriteltiin muun muassa ihmisten myönteisten ja kielteisten tunteiden, sosiaalisten tukiverkostojen, terveyden, anteliaisuuden ja valinnanvapauksien näkökulmasta. Onnellisuuskriteerit kuvaavat vahvaa kansalaisyhteiskuntaa. Poikkeusaikana sen arvo korostuu.

Toimivaa demokratiaa ei rakenneta pelkästään palveluja tuottamalla tai viranomaisvoimin. Yhteiskunta tukee järjestöjä julkisin varoin, koska järjestöjen toiminta on keskeinen osa demokratiaa, osallisuutta ja luottamusta, jonka varassa yhteiskunta toimii.

Julkisten avustusten vastineeksi järjestöiltä odotetaan seuranta- ja vaikutustietoa. Vaikutusten mittaamiseen palveluissa on järjestöillä keinoja ja mittareita. Suurempi kysymys on, miten tuottaa vaikutustietoa vapaaehtoistoiminnasta, jossa toimintaa organisoidaan, johdetaan ja järjestetään vapaaehtoisvoimin, ja jossa vapaaehtoiset itsekin ovat tasavertaisia osallistujia?

Sivis tukee osaamisen kehittämistä ja järjestötoiminnassa opitun tunnustamista. FutVol- hankkeessa on tuettu tulevaisuustaitoja ja järjestöjen edellytyksiä rakentaa hyvää elämää. Sivis-perheessä toimii myös yhteinen Osaamiskeskus Kentauri, jossa kehitetään järjestöjen vaikuttavuusarviointia.

On tärkeää, että voimme kehittää arviointia järjestöjen omista lähtökohdista ja vapaaehtoisten tarpeista käsin. Hyötyjen esille tuominen on entistä tärkeämpää nyt, kun avustusjärjestelmää uudistetaan.

  • Kirjoittaja

    Milla Kalliomaa

    Hallituksen puheenjohtaja, Opintotoiminnan Keskusliitto | Pääsihteeri, Mannerheimin Lastensuojeluliitto