Vapaaehtoiskoulutuksen korona-exit
Vapaaehtoistoiminta on pitänyt pintansa korona-aikaan. Lähes puolet suomalaisista on osallistunut vapaaehtoistoimintaan.
Vastavalmistunut Vapaaehtoistyö Suomessa -selvitys osoittaa, että kriisiaikana koulutuksella on pystytty edelleen kanavoimaan kiinnostus vapaaehtoistoiminnasta siihen osallistumiseen. Koulutus ja yhteisölliset verkkokohtaamiset ovat pitäneet yllä vapaaehtoisten osaamista ja motivaatiota.
Toipuminen korona-ajasta kestää pitkään. Järjestöillä on merkittävä tehtävä toipumisen tukena.
Vähitellen avautuvassa yhteiskunnassa odotukset järjestöjen tarjoamalle koulutukselle ovat korkealla. Moni toiminta on ollut tauolla tai hiljaiselolla. Uusia vapaaehtoisia on tullut mukaan kriisiauttamisen kautta.
Koulutustarjonta exit-vaiheessa auttaa käynnistämään toimintaa uudelleen ja ohjaa uusien toimintamahdollisuuksien äärelle. Koulutus on keino reflektoida kokemuksia. Resilienssi, valmiutemme kohdata ja selviytyä poikkeuksellisista tilanteista, vahvistuu entisestään, jos pystymme hyödyntämään oppimaamme.
Korona-ajan opeista yksi tärkeimmistä on lähiyhteisön merkitys. Verkkokoulutuksen ja -yhteisöllisyyden osaaminen laajentaa pysyvästi koulutuksen toteutustapoja.
Kriisiaika nostaa esiin myös uusia osaamistarpeita. Vapaaehtoiskyselyssä osaamistarpeiden kärjessä ovat vuorovaikutus-, organisointi- ja digitaidot.
Tärkeä havainto on myös, että satsausta tarvitaan kaikkien mukana pitämiseen. Ilman toimia koulutus- ja vapaaehtoistoiminta kasautuvat yhä korkeasti koulutetuille, vakaalla työuralla oleville. Korona-exit on paikka suunnitella myös koulutuksen kohdentamista.
