Toiminnanjohtaja Oili Parjo in memoriam (1934–2022)
Opintotoiminnan Keskusliiton toiminnanjohtajana pitkään toiminut Oili Parjo menehtyi 88-vuotiaana 28.12.2022 Helsingissä.
Oili Parjo ehti työskennellä Opintotoiminnan Keskusliitossa vuodesta 1963 aina vuoteen 1987 saakka.
Oili Parjo eli vapaan sivistystyön ethosta todeksi sekä omassa elämässään että työ- ja luottamustehtävissään. Itsensä kehittämisen aatetta hän toteutti opiskelemalla työn ohessa ja suorittamalla ylioppilastutkinnon iltaoppikoulusta 1958. Filosofian kandidaatiksi hän valmistui Helsingin yliopistosta 1966, mutta oli aloittanut työn Opintotoiminnan Keskusliitossa jo 1963. Opintotoiminnan Keskusliitossa hän oli opintosihteerinä ja sen jälkeen toiminnanjohtajana vuoteen 1987 saakka.
Parjo oli aktiivinen ja toimelias myös vapaan sivistystyön luottamus- ja asiantuntijaverkostoissa. Hän oli hallituksen jäsenenä ja puheenjohtajana sekä Vapaan Sivistystyön yhteistyöjärjestössä että Helsingin yliopiston Vapaan sivistystyön toimikunnassa. Parjo piti tärkeänä myös Pohjoismaisen yhteistoiminnan kehittämistä, ja hän toimikin pitkään, 1971–1987, Pohjoismaisen Aikuiskasvatusliiton hallituksessa.
Oili Parjo luotsasi Opintotoiminnan Keskusliiton opintokerhojen valtakunnallisesta keskusjärjestöstä järjestömuotoisen sivistystyön koulutus- ja kulttuuriorganisaatioksi, valtakunnallisesti toimivaksi opintokeskukseksi. Opintokeskuslain tultua voimaan vuonna 1976 opintokeskusten toiminta laajeni merkittävästi. Lyhytkurssit ja luennot syrjäyttivätkin osin opintokerhotoimintaa ja Opintotoiminnan Keskusliitto ry tuli tunnetummaksi OK-opintokeskuksena. Parjo piti kuitenkin tärkeänä opintokerhotoiminnan vaalimista, sillä mahdollistihan se vapaan sivistystyön ytimen eli tasa-arvoisen keskustelun ja pienryhmäopiskelun. Opintokeskukselle perustettiin Oilin aikana myös useita aluetoimistoja eri puolille Suomea.
Karjala ja karjalainen kulttuuri olivat osa Oili Parjoa. Sortavalassa syntynyt ja evakkoajan muistanut Parjo yhdisti vapaan sivistystyön hengen ja keinot myös karjalaisuuden vaalimiseen. Karjalainen järjestötyö saikin Parjosta sitkeän kehittäjän hänen toimiessaan Karjalan Liitossa vuosina 1987– 1997, ensin kulttuurijohtajana ja sitten toiminnanjohtajana.
Elinikäisen oppimisen vilpittömänä viestin viejänä Parjo keskittyi eläkevuosinaan tutkimustyöhön ja tuloksena oli väitöskirja vuonna 2003 aiheesta Koti on kansan sydän. Kotikasvatusyhdistyksen perustaminen ja toiminta 1907–1917. Väitöskirja toi arvokasta tietoa opintokerhotoiminnan alkuvaiheista.
Vapaa sivistystyö on myös kulttuuria, ja eläkevuosinaan Parjo jaksoi sekä ystäväpiirinsä että omien kulttuuririentojensa ohella kehittää karjalaista seuratoimintaa uusilla kulttuurityön muodoilla, muun muassa lukupiireillä.
Opintokeskus Siviksen työyhteisönä muistamme kiitollisin mielin Oilia ja arvostamme hänen pitkää vapaan sivistystyön työuraansa.
