Tarvitsemme lisää vuoropuhelua ja demokratiataitoja

Suomalaiset järjestöt ovat keskeisessä roolissa, kun demokratiaa vaalitaan levottomassa maailmantilanteessa. Järjestöjen tulee omalta osaltaan seurata monenlaisia kehityskulkuja ja ennakoida tulevaa.

– Järjestöjen tulee pysyä hereillä ja tuoda esiin sekä epäkohtia että näkymiä paremmasta. Yhteistyö ja verkostoituminen ovat järjestöjen suuri voima. Kun järjestöt lyövät voimansa yhteen, niin silloin edetään toivottuun suuntaan nopeammin ja vahvemmin, Suomen Luonnonsuojelun Säätiön pääsihteeri Tarja Ketola sanoo Siviksen podcastissa.

Jotta etenemme kohti sivistynyttä tulevaisuutta, vaaditaan osaamista keskusteluun, kuulemiseen ja erilaisten tiedonlaatujen ymmärtämiseen.

Hän näkee järjestöillä erityisen roolin demokratian säilyttämisessä ja vahvistamisessa.

– Toimimalla järjestöissä tai kansalaisryhmissä pystymme voimaannuttamaan ihmisiä. Se on ollut aina näin ja on tulevaisuudessakin se kansalaisjärjestöjen voima, Ketola toteaa.

Dialogi ratkaisee ongelmia ja lisää ymmärrystä

Kriittisen Korkeakoulun puheenjohtaja ja puhetaidon opettaja Severi Hämäri näkee, että suomalainen yhteiskunta tarvitsee jatkuvaa demokratia- ja vuoropuhelutaitojen kehittämistä. Järjestöt ovat avainasemassa tällaisen osaamisen lisäämisessä.

– Dialogi on keskustelevan demokratian ytimessä. Jotta me voimme ratkaista ongelmia ja sitoutua ongelmien ratkaisuihin, tarvitaan keskustelua, joka tuottaa kykyä ymmärtää toisia, mutta myös kykyä sitoutua niihin ratkaisuihin, joita saadaan aikaan. Jotta etenemme kohti sivistynyttä tulevaisuutta, vaaditaan osaamista keskusteluun, kuulemiseen ja erilaisten tiedonlaatujen ymmärtämiseen, Hämäri sanoo Siviksen podcastissa.

Vuoropuhelu ja keskustelutaidot ovat monella tavalla ajankohtaisia, jopa trendikkäitä. Siitä Hämäri on hyvillään, vaikka onkin selvää, että kehitys on aivan kesken.

En näe mitään muuta keinoa kuin että asioista keskustellaan avoimesti ja dialogisesti toisia kuunnellen.

– Työtä on varmasti. Missä tarkalleen ottaen mennään, siihen ei ole vastausta. Dialogisuutta ja keskustelevaa demokratiaa kohden ollaan kulkemassa, mutta on myös nähtävissä haasteita, jotka ovat sitä vastaan. On kansainvälisiä kehitystrendejä, joita täytyy tarkkailla, ja joihin täytyy reagoida. On erilaisia utopioita ja dystopioita, jotka tulee tunnistaa, ja joiden suhteen täytyy toimia. On yhteiskunnallisia järjestyksiä, joissa keskustelevuus ei ole mahdollista, autoritäärisiä järjestelmiä. Ristipaineiden keskellä täytyy elää ja löytää keinoja lisätä dialogisuutta, Hämäri sanoo.

Tarja Ketola on samaa mieltä.

– En näe mitään muuta keinoa kuin että asioista keskustellaan avoimesti ja dialogisesti toisia kuunnellen. Se on kaiken ytimessä.

Kuuntele lisää Sivistys nousee yhteisöistä -podcastin neljännessä jaksossa:

>> Jakson 4 tekstiversio