Suomen hallituksen on valmisteltava sivistyspoliittinen strategia
Opintotoiminnan Keskusliiton hallituksen puheenjohtaja Jukka Tahvanainen.
Suomen uusi hallitus linjaa merkittävällä tavalla Suomen koulutus- ja sivistyspolitiikkaa. Kaikki puolueet ovat ilmoittaneet, että Suomen koulutuksesta ja sivistyslinjauksista ei leikata. Suomen hallituksen on otettava kantaa myös vapaaseen sivistystyöhön osana suomalaista sivistyspolitiikkaa. Useimmissa puolueiden ohjelmissa on painotettu elinikäistä oppimista ja vapaata sivistystyötä.
Vapaalla sivistystyöllä on merkittävä rooli kansalaistemme sivistyksessä ja uuden oppimisessa. Opintokeskukset ovat vapaan sivistystyön ja kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksien leikkauspinnassa.
Vapaalla sivistystyöllä on merkittävä rooli kansalaistemme sivistyksessä ja uuden oppimisessa.
Keskustelussa on oltava näkyvillä järjestöissä oppiminen ja järjestöjen yhteiskunnassa tekemän sivistystyön merkitys. Järjestöjen, opintokeskusten ja kansalaisopistojen toimintaan osallistuu satojatuhansia suomalaisia vuosittain. Osallistujat saavat vertaistukea, oppivat uutta, korottavat arvosanojaan, parantavat elämänvalmiuksiaan, sivistyvät ja valmistautuvat eri oppilaitoshakuihin. Suuri joukko ikäihmisiämme osallistuu myös tähän toimintaan.
Suomalaiset ovat ahkeria järjestöihmisiä. Väkilukuun suhteutettuna järjestöjä on Suomessa todella paljon. Yhdistysrekisterissä on noin 135 000 yhdistystä. Järjestöissä on yhteensä noin 15 miljoonaa henkilöjäsentä eli kolminkertaisesti Suomen väestömäärään verrattuna.
Vapaata sivistystyötä on uudistettu ja uudistetaan jatkossakin digitaalisen maailman tuomilla uusilla opetus- ja oppimismenetelmillä. Uudistuksissa on huomioitava, että itse opiskelu ja opiskelumateriaalit ovat kaikille saavutettavia. Vapaa sivistystyömme tukee myös vahvasti työmarkkinoiden osaamistarpeita ja työkyvyn edistämistä.
