Pyöreä pöytä kokoaa toimijat, tiedon ja avuntarpeen
Kriittinen korkeakoulu tuo järjestöt, yhdistykset, viranomaiset ja kunnat yhteen, jotta Ukrainan sotaan liittyvää avustustyötä pystytään suuntaamaan järkevästi. Toukokuun infotilaisuudessa selvitetään avuntarvetta.
Järjestö toteuttaa perustehtäväänsä ihmisten ja erilaisten näkökulmien yhdistämisessä sekä uusien oivalluksien edistämisessä.
Kriittinen korkeakoulu tarttui keväällä ajankohtaiseen aiheeseen ja selvitti Pyöreän pöydän keskusteluissaan, minkälaista apua ja tietoa Suomessa tarvitaan Ukrainan sotaan paenneiden auttamisessa. Tavoitteena oli selvittää, miten suomalaiset kansalaisjärjestöt voisivat tukea ja auttaa niin, että hyöty olisi mahdollisimman laajaa.
Kartoituksen pohjalta järjestetään 4.5.2022 klo 12–14 infotilaisuus viranomaisille, kunnille, järjestöille ja yhdistyksille. Etätilaisuudessa kerrotaan esimerkiksi, miten järjestöt ja paikallisyhdistykset voivat toimia, jotta avuntarve ja apu kohtaisivat.
– Kun sota syttyi, selvisi heti, että apua ja auttamisen halua on paljon, muttei kunnollista ymmärrystä, miten niitä voisi suunnata. Kartoitimme tiedontarvetta ja perustimme työryhmän, joka viestii viranomaisten ja järjestöjen välisenä siltana, Kriittinen korkeakoulu ry:n johtokunnan puheenjohtaja Severi Hämäri sanoo.
Syksyllä syvennytään sivistyskeskusteluun
Välittäjän ja kokoajan rooli on Kriittiselle korkeakoululle luonteva. Yhteiskunnallinen keskustelu ja eri tahojen yhdistäminen ovat osa järjestön perustehtävää. Keskeisenä ajatuksena on yhteiskunnan vahvistaminen, ihmisten ja erilaisten näkökulmien yhdistäminen sekä uusien oivalluksien edistäminen.
Syksyllä Kriittinen korkeakoulu jatkaa sivistyskeskustelun syventämistä. Ajatuksena on nostaa koko vapaan sivistystyön näkyvyyttä. Tavoitteena on, että seuraavaan hallitusohjelmaan kirjataan vapaan sivistystyön merkitys suomalaisessa kriisinsietokyvyssä.
– Vapaan sivistystyön merkitys on Suomessa valtava. Se tukee demokratiaa ja ihmisten jaksamista omassa elämässään. Lisäksi potentiaali on merkittävä. Tulemme tekemään vapaan sivistyksen eteen töitä sekä järjestökentän että poliitikkojen ja puolueiden kanssa, Hämäri sanoo.
Vapaan sivistystyön merkitys on Suomessa valtava. Se tukee demokratiaa ja ihmisten jaksamista omassa elämässään.
Hän näkee sivistystyön solmukohtana, joka sitoo yhteen ihmisten selviytymiskyvyn, osaamisen, kyvyn tulla toimeen keskenään, kyvyn vastata haasteisiin ja kyvyn muuttaa radikaalisti omia toimintamallejaan.
– Tarvitsemme valtavasti sivistystyötä. Sen toteuttamiseen tarvitaan järjestöjä. Lisäksi valtiovallan täytyy jakaa tehtävään voimavaroja, koska kansalaisyhteiskunta on se, joka sen ison muutoksen tekee.
Suomalainen kansalaisdemokratia esiin
Suomalainen kansalaisdemokratia ja koko pohjoismainen hyvinvointivaltio ovat ylpeydenaiheita, jotka kiinnostavat myös ulkomailla. Kriittinen korkeakoulu suunnittelee kansalaisdemokratian esiin nostamista.
– On arvokasta, että kansalaisdemokratiamme perustuu siihen, että ihmiset voivat vapaasti kokoontua yhteen ja edistää itselleen tärkeää asiaa. Tätä meidän tulisi nostaa nykyistä näkyvämmäksi – niin itsellemme kuin muille, Severi Hämäri sanoo.
Hänestä on tärkeä tunnistaa, miten kansalaisjärjestöt tekevät suomalaisesta yhteiskunnasta ainutlaatuisen.
– Meidän tulisi kertoa monilla eri kielillä, mitä suomalaiset järjestöt tekevät. Samalla saisimme näkyviin myös järjestötoiminnan haasteet, ja voisimme ratkoa niitä.
Kriittinen korkeakoulu
-
- Sitoutumaton ja itsenäinen koulutus- ja kulttuurikeskus, jota ylläpitää Kriittinen Korkeakoulu ry. Se järjestää kursseja, tapahtumia, yleisöluentoja, toimii ajatuspajana sekä julkaisee muun muassa kulttuurijulkaisu Katsausta.
- Kriittinen korkeakoulu perustettiin vuonna 1968 filosofi Reijo Wileniuksen aloitteesta täydentämään aikakauden puutteelliseksi koettua keskusteluilmapiiriä.
- Kriittinen korkeakoulu on muovautunut vuosikymmenten saatossa erilaisten maailmankuvien kohtaamispaikaksi ja tulevaisuuden vastaanottamisen foorumiksi.
- Yle on tehnyt dokumentin Kriittisen korkeakoulun Inhimillisen kasvun seminaari INKAsta, joka alkoi vuonna 1974.