Ota vaikuttavuuden käsitteet käyttöön
Vaikuttavuuden ja arvioinnin käsitteet elävät ja muuttuvat ajan mukana. Tutustu nykytermeihin ja ota ne vinkkiemme avulla järjestön jatkuvaan käyttöön.
Tapa, jolla vaikuttavuudesta ja arvioinnista puhutaan muuttuvat ajassa. Nykyään vaikuttavuutta tarkastellaan muutoksena jossakin yhteiskunnallisessa ilmiössä.
Esimerkiksi järjestö voi pyrkiä vähentämään ihmisten yksinäisyyttä. Yksittäisen järjestön ei kuitenkaan ajatella saavan aikaan vaikuttavuutta, koska vaikuttavuus tarkoittaa muutosta myös toimintaympäristössä.
Järjestön toiminnan voidaan kuitenkin sanoa olevan vaikuttavaa, kun se saa aikaan tuloksia ja vaikutuksia, kuten Valtioneuvoston tuoreessa Valtionavustustoiminnan sanastossa määritellään.
Tulos on välitön muutos
Valtionavustustoiminnan sanastossa termiin ”tulos” on liitetty määre välitön kuvaamaan sitä, että se on muutos, joka seuraa suoraan toiminnasta ja sen tuotoksista. Sitä vertaillaan tavoitteeseen.
Järjestössä toiminnan välitön tulos voi olla esimerkiksi koulutuksessa opitut uudet taidot.
Vaikutus on monen tekijän summa
Vaikutus on kestävämpää muutosta ja usein myös useamman tekijän summa.
Valtionavustustoiminnan sanastossa vaikutukset on jaoteltu välittömiin ja yleisemmän tason vaikutuksiin. Välittömät vaikutukset ovat seurausta toiminnasta itsestään. Yleisemmän tason vaikutuksissa muutokseen on voinut vaikuttaa jokin muukin tekijä.
Kun arvioit järjestösi toimintaa, on tärkeää osata hahmottaa syy-seuraussuhteita sekä arvioida, mitkä muut tekijät kuin vaikkapa järjestön koulutus ovat vaikuttaneet havaittuun muutokseen.
Järjestön koulutuksen välitön vaikutus voi olla esimerkiksi osallisuuden kokemuksen kasvaminen. Tai esimerkiksi se, että osallistuja digiperustaidot ovat parantuneet ja hän on saanut itsevarmuutta tieto- ja viestintätekniikan käyttöön.
Jos koulutuksen tavoitteena on ollut opettaa työllistymistä edistäviä taitoja, pitkäkestoisempi vaikutus voi olla, että osallistujat työllistyvät. Tämä ei kuitenkaan välttämättä ole pelkästään järjestön ansiota: osallistuja on ehkä ollut itse aktiivisempi ja hyödyntänyt mahdollisesti muitakin palveluita. Tai ehkä tilanne työmarkkinoilla on muuttunut ja sopivia töitä onkin tullut yllättäen tarjolle.
Vaikuttavuuspuhe ohjaa toimintaa
Järjestöjen työ on aina tuottanut yhteiskunnallista hyötyä, mutta tapa, jolla vaikuttavuudesta kulloinkin puhutaan, ohjaa väistämättä toimintaa.
Aiemmin ajateltiin, että toiminta itsessään on tavoiteltavaa, eikä sen tuloksia ja vaikutuksia välttämättä mitattu tai arvioitu. Nykyään järjestöt itsekin haluavat osoittaa, että järjestön työ on tuloksellista.
Taito mitata ja arvioida järjestön toimintaa ja taito viestiä toiminnan tuloksista ja vaikutuksista vaikuttaa järjestön elinvoimaisuuteen ja esimerkiksi vapaaehtoisten löytymiseen.
Sido vaikuttavuuden käsitteet käytäntöön
- Kun lähdet järjestössäsi suunnittelemaan toimintaa, mieti ensin muutosta, jonka toiminta voisi saada aikaan. Näe toiminta keinona, älä päämääränä. Järjestön koulutus voi olla esimerkiksi keino lievittää yksinäisyyttä ja oppia uusia asioita.
- Kirjaa tavoitteisiin mieluummin tuloksia ja välittömiä vaikutuksia kuin yleisiä ja pidempiaikaisia vaikutuksia, koska niihin toimintanne vaikuttaa suoraan ja niitä voitte paremmin osoittaa.
- Kerää arviointitietoa oikea-aikaisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Esimerkiksi koulutuksen loppukyselyssä voit saada tietoa tuloksista, mutta vaikutuksista on mahdollista saada tietoa vasta jälkikäteen.
- Ole realisti: kun puhut toimintasi vaikutuksista, arvioi muidenkin tekijöiden osuutta ja sitä, missä määrin järjestösi toiminta on mahdollistanut niitä. Älä liioittele, mutta älä myöskään vähättele.
- Kun puhut toimintasi vaikuttavuudesta, puhut kaiken kaikkiaan sen onnistumisesta. Vaikuttavuus on nykyajattelun mukaisesti kuitenkin muutosta suuremmassa ilmiössä. Ratkaiseeko järjestösi toiminta esimerkiksi yksinäisyyteen tai työllistymiseen liittyvät ongelmat?
