Oma ajattelu ja kokemus edistävät sivistystä

Minkälainen on järjestöjen sivistysrooli nyt ja tulevaisuudessa, 4H:n nuorisotyön kehityspäällikkö Hilkka Näse?

– Sivistystä ei voi oppia pänttäämällä, vaan siihen tarvitaan myös omaa ajattelua ja kokemusta. Järjestöissä tehdään paljon sellaisia asioita, joita ei muualla tehdä, ja siksi järjestötoiminta syventää osaamista. Parhaimmillaan järjestöt laajentavat maailmankuvaa, ja sitä kautta myös sivistystä. Järjestöillä on halutessaan paljon valtaa, koska tavoitamme monia ihmisiä.

– Sivistyksen tulkinta muuttuu ajassa. Arvot pysyvät, mutta tulkinta päivittyy maailman muuttuessa. Minusta sivistys on pelisilmää, että osaa eri tilanteissa toimii parhaalla tavalla. Täytyy siis oppia monenlaisia toimintatapoja.

Minusta sivistys on pelisilmää, että osaa eri tilanteissa toimii parhaalla tavalla.

Millaista sivistystä 4H haluaa toiminnallaan edistää?

– Strategiaan on kirjattu kestävä elämäntapa, mutta vielä sitäkin syvemmällä ovat yhdenvertaisuus ja yhteistyötaidot. 4H-toiminnassa kehittyvät erityisesti yrittäjämäiset valmiudet: omien vahvuuksien hyödyntäminen, aloitteellisuus, kyky muuttaa ideat toiminnaksi, luovuus, vastuun ottaminen, eettinen ja kestävä ajattelu, kokemuksesta oppiminen, yhteistyössä toiminen ja taloudellinen ajattelu. Nämä ovat 4H:n sivistyksen edistämisen konkretisointia. Tällaista sivistystä me haluamme edistää ja edistämmekin.

– Suosimme tekemällä oppimista, eli aidoissa tilanteissa tehdään itse jotain. Kun esimerkiksi leivotaan 4H-kerhossa runebergintorttu, opitaan aika paljon Runebergistä ja leipomisesta. Kaikkeen liittyy reflektointi. Ensin tehdään, sitten oivalletaan ja pohditaan, ja lopuksi kehitetään eli esimerkiksi opetetaan muille tai tehdään paremmin.

Minkälaisin keinoin 4H tukee kestävään elämään kasvamista?

– Meillä pääsee konkreettisesti itse tekemään ja toteuttamaan kestävää elämää. Se on osa tavallista toimintaamme, mutta koko ajan panokset kovenevat, eli päivitystä tarvitaan. Parhaillaan uudistamme strategiaa ja sen luonnokseen on kirjattu ilmasto-ohjelman tekeminen. Toisaalta olisi huolestuttavaa, jos meillä olisi täysin valmiit vastaukset, koska saamme koko ajan päivittyvää tietoa ilmastosta.

– Lisäksi 4H:lla on ollut kiertotalouteen liittyviä hankkeita. Monesti kestävä ajattelu on myös sivujuonena, esimerkiksi työllistymishankkeissa. Käsityksemme mukaan nuoret haluavat omassa yrittäjyydessään ottaa huomioon ilmaston ja kestävyyden.

Mitä nuoret ajattelevat kestävästä sivistyksestä?

– Laitoin parille nuorelle viestin. He eivät vastanneet heti, mutta kirjoittivat vähän myöhemmin halustaan vahvistaa perustaitoja ja tehdä sivistyksestä kestävämpää. Nuoret toivoivat, että sivistys laajenee ja kehittyy ja kulkee mukana läpi elämän.

Nuoret valitsevat tarkasti, millainen toiminta on heidän arvojensa mukaista.

– Emme ole sen virallisemmin selvittäneet nuorten ajatuksia, mutta käsitykseni mukaan aika isolle osalle nuorista kestävän sivistyksen arvot ovat olennaisia. Yhdenvertaisuuden käsitteet voivat olla monelle nuorelle itsestään selviä.

– Olemme jossain murrosvaiheessa, koska nuoret valitsevat tarkasti, millainen toiminta on heidän arvojensa mukaista. Meidän aikuisten pitäisi osata enemmän arvostaa nuorten valintoja. Maailma ei olisi koskaan muuttunut, jos vahvat arvot eivät edistäisi muutoksia.

Kestävää sivistystä järjestöihin-hankkeessa kehitetään kestävään elämään liittyvää järjestökoulutusta ja rakennetaan ymmärrystä järjestöjen tuottamasta sivistyksestä. Tässä juttusarjassa esittelemme hankkeessa mukana olevia Siviksen jäsenjärjestöjä ja järjestöjen ajatuksia sivistyksestä.

Kuvat: Emmi Virtanen ja Timo Näse