Ilmastoahdistus voi keventyä tiedolla, mielen hyvinvoinnilla ja luopumisella

Ympäristötieto kiertoon ylisukupolvisesti -webinaarissa koottiin hyväksi havaittuja tapoja lieventää nuorten ilmastoahdistusta. Lisäksi kuultiin ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen terveiset, Reijo Karhisen ajatuksia kiertotaloudesta ja teemaan liittyvien tutkimusten tuloksia. 

Opintokeskus Siviksen ja Itä-Suomen yliopiston ALL-YOUTH-tutkijaryhmän webinaarissa sai puheenvuoron myös kolme Tieto kiertoon -ryhmää. Ryhmissä oli pohdittu, miten nuoret voivat vaikuttaa ilmastokriisin ratkaisemiseen, ja tartuttu toimeen.

Esimerkiksi Pohjois-Karjalan Marttojen ilmastoystävällisellä kokkauskurssilla valmistettiin ruokaa vain lähellä ja luonnonmukaisesti tuotetuista raaka-aineista. Nuoret halusivat vielä pidemmälle kantavaa toimintaa ja aloittivat mielen hyvinvointia edistävät mindfulness-harjoitukset.

– Meditaatioharjoitus oli äärimmäisen olennainen elementti! Kurssillamme tapahtui sellainen muutos, että ahdistusta ei enää hävetty eikä juostu karkuun, vaan se nähtiin alkuun panevana voimana. Pelko muuttuikin päämäärätietoisuudeksi, kertoi ryhmän ohjaaja Ilmeini Lasarov.

Siviksen koolle kutsumassa Tieto kiertoon -ryhmässä Joensuussa käytiin rakentavia keskusteluja esimerkiksi ydinjätteiden loppusijoituksesta, kestävästä kuluttamisesta ja ympäristökuormitukseen vaikuttamisesta. Lisäksi ryhmä kokosi ilmastosanaston.

– Kaikkea ei tarvitse oppia kantapään kautta, ja siksi tarvitaan Tieto kiertoon -ryhmiä. Olisi hyvä, jos voisimme tehdä jokaisesta keskustelukerrasta tiivistelmän, vaikka videon, ryhmään osallistunut Laila Nieminen ideoi.

Maria Kauppila Ortodoksisten nuorten liitosta ohjasi Ortodoksiset nuoret ja ilmasto -ajatushautomoja.

– Uskonnollisilla yhteisöillä arvot ovat henkisessä runsaudessa ja materiaalisessa kohtuullisuudessa tai jopa niukkuudessa. Suuremmalle hyvyydelle voi saada lisää aikaa materialistisella askeettisuudella. Ilolla luopuja haluaa tehdä sen itse, Kauppila sanoi ja kutsui kuulijoita mukaan ilolla luopumiseen.

Ministeri on kuullut nuorten ajatuksia

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen piti tärkeänä, että nuorten ääni kuuluu ilmastopolitiikassa. Hän kertoi, miten lapsia ja nuoria on kuultu ilmastoon liittyvässä päätöksenteossa.

– Nuoria täytyy kuulla laajasti. Ei ole olemassa vain yhtä yhtenäistä nuorten ääntä, vaan monenlaisia näkökulmia, Mikkonen korosti.

Hänen mukaansa nuoret ovat toivoneet valtiolta esimerkiksi ohjauskeinoja koulujen ja ravintoloiden toimintaan ja kuluttajien tukemiseen pois kertakäyttökulttuurista.

Mikkonen on huomannut, että nuoret osaavat keskustella ja levittää tietoa toisille nuorille luontevasti. Lisäksi on tärkeää, että nuoret pääsevät vaikuttamaan myös konkreettisesti, itse tekemällä. Mikkonen muistutti nuorten omien ilmastohankkeiden tuesta, jossa seuraava haku päättyy 11.6.2021.

Hän epäili, että aikuiset eivät välttämättä ymmärrä nuorten kokemaa ilmastoahdistusta ja sen kiireellisyyttä.

– Vastuu ilmastotekojen etenemisestä on kuitenkin meillä aikuisilla. Meidän täytyy taata turvallinen ja elinkelpoinen planeetta heille [nuorille].

Kiertotalous on Suomen elinehto

Työelämäprofessori Reijo Karhinen Itä-Suomen yliopistosta kehui hallitusta ripeästi toiminnasta kiertotalouden edistämisessä, mutta osoitti numeroin, ettei Suomi ole kiertotalouden edelläkävijä.

– Suomessa kiertotalouden yleistuntemus on heikkoa. Kiertotalous ymmärretään hyvin suppeasti ja sen synonyyminä pidetään jopa kierrätystä, Karhinen sanoi.

Hän pitää Suomen menestyvän talouden perustana hiilineutraalin kiertotalousyhteiskunnan saavuttamista vuoteen 2035 mennessä.

– Olemme todella massiivisten talous- ja ympäristöhaasteiden äärellä. Kestävyysvaje on pakko ratkaista ja talouden on kehityttävä myönteisesti, jotta pystymme vastaamaan hyvinvointiyhteiskunnan lupauksiin. Kiertotalous on ratkaisu sekä talous- että ympäristöhaasteisiin. Se ei ole vaihtoehto vaan elinehto.

Teksti: Tia Yliskylä

Ympäristötieto kiertoon ylisukupolvisesti -webinaari järjestettiin verkossa 24.5.2021.

ALL-YOUTH on monitieteinen tutkimushanke, joka tutkii 16–25-vuotiaiden nuorten yhteiskunnallisen osallistumisen edellytyksiä ja tuottaa uusia ratkaisuja nuorten aktiiviseen kansalaisuuteen. Tieto kiertoon -toiminnan tavoitteena on vahvistaa nuorten ympäristö- ja ilmastokansalaisuutta sekä tukea heidän työelämäpolkujaan yhdessä eri-ikäisten ja erilaisten toimijoiden kanssa.