15.1.2024 Pinnalla NYT

Miten järjestökoulutus vastaa tulevaisuuden tarpeisiin?

Miltä oppiminen ja koulutus näyttävät tulevaisuudessa? Tutustu trendikartoitusten tuloksiin ja järjestökoulutuksen tulevaisuuteen.

Neljä nuorta keskustelemassa pöydän ympärillä. Neljä nuorta keskustelemassa pöydän ympärillä. Osallistujat kaipaavat yhä lyhyempiä ja räätälöidympiä koulutuksia. Mitä muutos tarkoittaa järjestökoulutusten näkökulmasta?

Järjestöissä oppimisessa on perinteisesti korostunut tekemällä oppiminen, yhteisöllisyys, vertaisuus ja samalla arvojen ja asenteiden omaksuminen vakaassa toimintaympäristössä. Oppiminen ja koulutus muuttuvat kuitenkin niissäkin.

Esittelimme lokakuun alun SivisPÄIVÄssä useita raporteista ja trendikatsauksista poimittuja ajatuksia koulutuksen ja oppimisen tulevaisuudesta ja siitä, miten ne näkyvät järjestöissä.

Järjestöjä oppimisen tukijoina haastavat erityisesti teknologiaan, aikaan ja yksilön ja yhteisön väliseen dynamiikkaan liittyvät trendit.  

Lyhyempiä koulutuksia, kiitos! 

Siviksen osaamistarvekyselyt ovat jo yli vuosikymmenen ajan ennakoineet siirtymistä lyhytkestoisempaan koulutukseen. Lyhyet kurssit ja mikro-oppiminen mainitaan useissa trendilistauksissakin.

Ajankäytön haasteet ja kiireisempi elämäntyyli ajavat meidät opiskelemaan asioita nopeasti ja pieninä palasina. Oppimisen tukena toimivat esimerkiksi mobiililaitteet ja pelillisyys.

Ajankäytön haasteet ja kiireisempi elämäntyyli ajavat meidät opiskelemaan asioita nopeasti ja pieninä palasina.

Pienillä resursseilla toimivien järjestöjen on vaikeaa ryhtyä rakentamaan koukuttavia oppimispelejä. Mutta voisiko järjestö hyödyntää sosiaalisessa mediassa jaettavien joulukalenterien ajattelua myös oppimisen tukena?

Tiettynä rajattuna ajanjaksona voisi esimerkiksi jakaa oppimista tukevia tiiviitä sisältöjä, joissa järjestölle tärkeitä teemoja avataan helposti ymmärrettävinä ja nopeasti sisäistettävinä palasina. 

Tekoälyllä yksilöllisyyttä ja joustavuutta?

Lyhytkestoisuus liittyy suurempaan joustavuuden ja yksilöllisyyden haasteeseen, joka on toinen järjestöihin olennaisesti vaikuttava oppimisen trendi ja haastaa erityisesti ryhmässä kouluttautumiseen, yhteiseen tekemiseen ja yhteisöllisyyteen panostavia yhdistyksiä ja järjestöjä.

Tulevaisuuden oppija haluaa syventää osaamistaan juuri häntä itseään kiinnostavista aiheista ja opiskella silloin, kun itsellä on siihen aikaa. Myös tarve tulla kohdatuksi ja ohjatuksi yksilönä kasvaa.

Tulevaisuuden oppija haluaa syventää osaamistaan juuri häntä itseään kiinnostavista aiheista.

Mistä järjestö löytää resurssit yksilölliseen ohjaukseen ja miten muuttaa ajattelua ryhmässä opiskelusta ja tekemisestä kohti yksilöä?

Yhtenä ratkaisuna voisi olla tekoäly. Opettajille suositellaan trendilistauksissa tekoälyn käyttöä esimerkiksi opetusmateriaalin tuottamiseen, jolloin ohjaamiselle jää enemmän aikaa. Mikä rooli tekoälyllä voisi olla järjestökoulutuksessa?

Toinen yksilöllisyyttä tukeva ratkaisu voisi olla vertaisuuteen perustuvien pienempien oppimisyhteisöjen luominen järjestön sisällä. 

Yhteisöllisuus ja merkityksellisyys järjestöjen vahvuuksina

Järjestöjen kannalta on olennaista, miten lyhenevät kurssit, vapaaehtoistoiminta, vertaisjakaminen ja ohjaus saadaan nivottua yhteen. On selvää, että esimerkiksi vapaaehtoinen saa nykyään koulutuksesta vain osan tehtävässä tarvittavista valmiuksista.

Laaja vapaaehtoistehtävien kirjo, syventävien aineistojen saatavuus ja erityisesti vapaaehtoisten välinen vertaisoppiminen auttavat järjestöjä vastaamaan yksilöllistämisen ja ohjaamisen haasteisiin. Niiden muodostama kokonaisuus olisi hyvä olla eheä ja koulutuksen suunnittelun ohella on syytä kiinnittää huomiota myös oppimisen ja osaamisen kehittämiseen.

Yhtenä koulutuksen ja oppimisen trendinä näkyy merkityksellistäminen.

Monissa lähteissä tärkeänä oppimisen trendinä mainitaan merkityksellistäminen: se, miten yksilöt tai ryhmät kykenevät kokoamaan ja käsittelemään tarkoituksenmukaista tietoa, jonka avulla omasta toiminnasta voidaan rakentaa mielekäs ongelmanratkaisua tukeva kokonaisuus.

Tämä onkin järjestöjen suuri mahdollisuus. Järjestöillä on tarjolla mahdollisuuksia oppimiseen sekä yhteisöllisyyttä ja aatteellisuutta, jotka kaikki rakentavat myös merkityksellisyyttä.

Miten yhdistää yksilöllisyys ja yhteisöllisyys?

Oppimisen perusta on järjestöissä kunnossa myös tulevaisuutta varten, mutta keinoja on syytä miettiä.

Yhteisöllinen oppiminen on koronan jälkeen nosteessa, mikä on yksilöllisyyden vaatimuksen kanssa lievässä ristiriidassa. Millaisin keinoin yksilöllisyys ja yhteisöllisyys sitten voitaisiin yhdistää?

Yksi tulevaisuuden mahdollisuus on koulutuksen nivominen entistä tiiviimmäksi osaksi järjestötoiminnan kokonaisuutta.

Järjestöjen tärkein haaste oppimisen tukemisessa onkin ratkaista, miten olla yksilö yhteisössä ja miten olla yhteisö, joka kykenee sitouttamaan yksilöt yhteiseen opiskeluun ja tekemiseen.

Yksi mahdollisuus on suunnitella koulutus entistä tiiviimmäksi osaksi järjestötoiminnan kokonaisuutta, jolloin toiminnan aiheet, tukimateriaalit ja viestintä samoin kuin kaikki muu järjestön toiminta on nivottu koulutuksen kanssa yhteensopivaksi kokonaisuudeksi. 

 

Artikkelissa on hyödynnetty mm. seuraavia lähteitä:

Lisätietoa