Millaiselta järjestökoulutus näyttää tulevaisuudessa?

Järjestöjen koulutustoiminta on jatkuvassa murroksessa koulutuspolitiikan, lainsäädännön ja vapaaehtoistoiminnan muuttuessa. Miten järjestöjen käsitykset järjestökoulutuksen tulevaisuudesta ovat muuttuneet? Entä ovatko järjestöjen ennakoimat muutokset toteutuneet käytännössä?

Siviksen asiantuntija Marion Fields etsi kysymyksiin vastauksia tutkimalla järjestöjen osaamistarvekyselyjen aineistoja kymmenen vuoden ajalta. Tarkastelun kohteena olivat verkko-opetus, koulutuksen kesto, vertaisoppiminen, osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen sekä se, miten järjestöt yleisesti kokevat oppimisen muutoksen.

Osaamistarvekysely palvelee järjestöjen tulevaisuuden ennakointia.

Opintokeskus Sivis toteuttaa joka toinen vuosi valtakunnallisen järjestöjen osaamistarvekyselyn. Säännöllisillä kyselyillä selvitetään järjestöjen näkemyksiä siitä, mitä osaamista järjestöt lähivuosina tarvitsevat ja miten tarvittavaa osaamista voisi hankkia. Osaamistarvekyselyjä on toteutettu vuodesta 2012 lähtien.

– Osaamistarvekyselyissä ennakoinnin aikaperspektiivi on ollut 3–5 vuotta. Valittu aikaväli tukee erinomaisesti järjestöjen tulevaisuuden ennakointia ja kehitystyötä. Tästä kertoo yleisesti se, miten hyvin kyselyistä ennakoidut muutokset ovat toteutuneet, Fields sanoo.

Verkko-oppiminen ja lyhyet koulutukset suosiossa  

Nyt toteutetussa selvityksessä järjestöjen tulevaisuuskäsitysten muutosta tarkasteltiin koko kyselyjen totettamisajalta eli vuodesta 2012 alkaen. Selkeimmät muutokset näkyvät verkko-opiskelun ja lyhytkestoisten kurssien suosiossa sekä niiden ennakoidussa ja toteutuneessa kasvussa. 

– Järjestöt ovat arvioineet verkkokoulutusten suosion kasvavan ja niitä onkin toteutettu koko ajan enemmän. Verkko-opiskelun määrä saattaa kuitenkin korona-ajan innostuksen jälkeen hieman laskea odotetusta lähivuosina, Fields arvioi.  

Pidempien koulutusten määrä on järjestöissä vähenemässä, joten oppimisen tukemiseen tulisi entistä enemmän kiinnittää huomiota.

Myös lyhyet kurssit ovat kasvattaneet suosiotaan. Keskimääräinen järjestön koulutus on lyhentynyt kolmella opetustunnilla vuodesta 2015.

– Pidempien koulutusten määrä on järjestöissä vähenemässä, joten oppimisen tukemiseen ja opetusmenetelmiin tulisi entistä enemmän kiinnittää huomiota, toteaa Fields. 

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen kiinnostavat

Järjestöissä opitaan monenlaisia taitoja monin eri tavoin. Osaamisen tunnustamisen ja tunnistamisen suosio näyttää osaamistarvekyselyjen perusteella pysyvän vakaana myös tulevaisuudessa.

Tärkeimmäksi opitun tunnustaminen koetaan nuorisojärjestöissä.

– Vastaustilastoista käy hyvin selville, että osaamisen tunnistaminen osalle järjestöistä hyvin merkittävä asia, osaa se ei koske lainkaan.

– Iso merkitys on järjestön ikärakenteella. Tärkeimmäksi opitun tunnustaminen koetaan nuorisojärjestöissä, joille on tärkeää nuorten osaamisen ja tulevaisuuden tukeminen.

Vertaisuudelle lisää tukea 

Osaamistarvekyselyjä tutkittiin myös järjestöille ominaisen vertaisoppimisen näkökulmasta. Vertaisopintoryhmien suosio on vähentynyt kyselyissä vuosien varrella, kun järjestöt ovat ennakoineet koulutuksen muutosta.

– Vertaisoppimiselle sinällään on kuitenkin tilausta järjestöjen tulevaisuusvisioissa. Vertaisuus korostuu aiempaa enemmän myös Siviksen opinto-ohjelmaan sisältyvien kurssien kuvauksissa.

Vertaisuus tukee järjestöissä yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemisen ajatusta.

– Vertaisoppimista olisi hyvä tukea menetelmänä myös jatkossa esimerkiksi koulutuksissa tai vaikka kokouksissa. Se on opiskelumuoto, joka lisää järjestöissä yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemisen ajatusta, Fields korostaa.  

Verkostot ja yhteisöllisyys pitävät pintansa 

Osaamistarvekyselyjen perusteella verkostot ovat järjestöille arvokkaita. Niistä koetaan olevan merkittävää hyötyä esimerkiksi koulutusten toteuttamisessa.

Verkostoissa ajatukset tuulettuvat ja niistä saatavat ideat säästävät koko ajan niukempia resursseja. Verkostot luovat myös järjestöille tärkeää yhteisöllisyyttä.

Järjestötoiminnassa on tulevaisuudessakin tärkeää yhdessäolo ja yhdessä toimiminen.

Yhteisöllisyyden merkitys pohdituttaa järjestöjä erityisesti nyt, kun verkkokoulutuksen määrä on lisääntymässä.

– Tulokset osoittavat, että tulevaisuudessa verkko-opiskelun suosio säilyy korkeana ja lyhyet koulutukset jatkavat kasvuaan. Tämä saattaa asettaa haasteita oppimiselle ja toiminnalle ja sivistystyölle. Onkin hyvä pohtia, miten lyhyet ja verkossa järjestettävät koulutukset saadaan osaksi yhteisöllisyyden rakentamista järjestöissä.

Viimeisimmässä, vuonna 2022 toteutetussa kyselyssä, nousivat aikaisempaa selvemmin esiin myös hybridikoulutus sekä koulutukset, joissa välillä tavataan verkossa ja välillä ollaan kasvokkain.

– Kaikista muutoksista huolimatta järjestötoiminnassa on varmasti tulevaisuudessakin tärkeää yhdessäolo ja yhdessä toimiminen, Fields summaa.  

Juttu pohjautuu Siviksen asiantuntijan Marion Fieldsin esitykseen Aikuiskasvatuksen tutkimuspäivillä 2024. Seuraava Järjestöjen osaamiskysely toteutetaan syksyllä 2024.

Järjestöjen osaamistarvekysely 2022