Laaja kouluttaminen tuottaa turvallisuutta ja kriisinkestävyyttä

Millainen on järjestöjen sivistysrooli nyt ja tulevaisuudessa, SPEKin koordinaattori Heli Kari?

– Järjestöjen sivistysrooli on melkeinpä toimivampi kuin hidasliikkeisillä instansseilla, koska järjestöt voivat tehdä päätöksiä ketterästi ja vaihtaa tarvittaessa suuntaa. Järjestöillä on kykyä vaikuttaa asioihin nopeasti ja tehokkaasti.

Esimerkiksi meillä SPEKissä saatiin uusi palokuntakouluttajakurssi nopeasti käyttöön. Lisäksi reagoimme nopeasti pelastusalan häirintäkohuun ja tuotimme Turvallinen palokunta -aineistot. Ne lisättiin saman tien myös palokuntakouluttajakurssiin.

– Olemme huomanneet yleisesti, että ihmiset eivät ole enää valmiita antamaan aikaansa yhdistyksille samalla tavalla kuin ennen. Pitkäaikaisen sitoutumisen sijaan halutaan enemmän pop up -tyyppistä lyhytkestoista toimintaa. Sellaiseen ei ole vapaaehtoisissa palokunnissa totuttu, ja meidän pitääkin luoda tähän tarpeeseen uusia toimintamalleja.

Millaista sivistystä SPEK haluaa toiminnallaan edistää ja miten se näkyy käytännössä?

– Haluamme edistää turvallista ja kriisinkestävää yhteiskuntaa. Se näkyy laajana kouluttamisena. Tuomme ihmisille aina viimeisintä tietoa.

– Vaikka strategiaamme ei ole kirjattu selkeää sivistysroolia, huomasin, että SPEKissä selkeästi edistetään sivistystä. Esimerkiksi koulutamme matalalla kynnyksellä ja edullisesti palokuntia ja eri taustoista tulevia palokuntalaisia. Vaikka koulutukset liittyvät pitkälti palokunta- ja hälytystoimintaan, koulutamme myös yhdistysten hallitustyöhön.

– Toiminnassamme näkyy eniten sosiaalinen kestävyys. Pidämme keskustelua yllä liikkumisen lisäämisestä nuorten toiminnassa, sukupuolten tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta. Meillä opitaan niin yksilöä kuin yhteisöä varten. Palokuntalainen katsoo usein tilanteita hieman eri tavalla: esimerkiksi tulee tarkistettua, missä ovat poistumistiet ja mistä löytyvät ensiapuvälineet, jos sattuisi onnettomuus.

Toiminnassamme näkyy eniten sosiaalinen kestävyys. Pidämme keskustelua yllä liikkumisen lisäämisestä, sukupuolten tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta.

– Meillä arvostetaan samalla tavalla kaikenlaisia palokuntalaisia: niin savusukeltajia, nuoriso-ohjaajia kuin rahastonhoitajia.

Millaisia keinoja järjestöillä on tukea kestävään elämään kasvamista? 

– Ekologisuus ei ole SPEKissä vahvasti näkyvissä, mutta kestävän elämän arvot ja toimintatavat ovat tulleet kovaa vauhtia myös meille. Kestävyyden ulottuvuuksien tarkastelu näkyy esimerkiksi SPEKin koulutuksien ja kurssien suunnittelussa. Vaikka kestävyyttä ei ole vielä kirjoitettu mihinkään ylös, se näkyy jo käytännössä.

– Esimerkiksi palokuntanuorten leireillä tehdään jo selkeästi ekologisia valintoja: pahvimukien sijaan käytetään huuhdeltavia kestokuppeja, ruokahävikkiä pienennetään seuraamalla todellista kulutusta ja kurssivihkoja ei aina tulosteta. Siviksen ansiosta olemme ryhtyneet miettimään saavutettavuutta, kuten sellaisen kurssipaikan valintaa, minne pääsee myös pyörätuolilla. Kierrätys on kurssi- ja leiripaikoissa suunniteltu valmiiksi.

SPEKillä on erityinen kontakti palokuntanuoriin ja heidän kouluttajiinsa. Mitä palokuntanuoret ajattelevat kestävästä elämästä?

– Asiaa ei ole vielä tutkittu, mutta nuorisokoulutusjärjestelmämme uudistamisen yhteydessä teimme osaamistarvekyselyn. Kysyimme nuorilta ja heidän ohjaajiltaan, mitä osaamista nuoret haluavat saada itselleen palokunnasta. Selvisi, että tärkeimpänä pidettiin substanssiosaamista kuten savusukellusta. Mutta toisena ja kolmantena tulivat pehmeät arvot, kuten yhteisöllisyys ja luonto.

– Kesällä järjestetään kansainvälinen palokuntanuorten suurleiri. Saatamme toteuttaa siellä kyselyn nuorten kestävän elämän arvoista.