14.6.2021 Pinnalla NYT

Kansainvälistä keskustelua ja paikallisia puheenvuoroja perustaidoista

Perustaitoja tarvitsee jokainen, mutta perustaitojen käsite on osittain vielä tuntematon.

”Taikoja II -hankkeen tuloksena saatiin valtava kirjo hienoja näkemyksiä perustaidoista”, toteaa tutkija Maarit Mäkinen.

OECD:n määritelmän mukaan perustaitoja ovat lukutaito, numerotaidot ja digitaidot. Näitä taitoja jokainen tarvitsee nykyajan arjessa, työelämässä ja opinnoissa pärjäämiseen.

Tutkija Maarit Mäkinen Tampereen yliopistosta valottaa taustoja perustaitokeskustelun takana.

– Kansalaisten puheissa käsitys perustaidosta edelleen laajenee, ja usein näkökulma lähenee aiemmin käytettyä kansalaistaitojen määritelmää, jolloin siihen sisältyvät myös vaikkapa monet käytännön taidot. Kansalaistaidot taitaa olla monille perustaitoja ymmärrettävämpi käsite, toteaa Maarit Mäkinen.

Suomessa perustaito-termin käyttö juontuu OECD:n teettämistä tutkimuksista, joiden suositukset on Suomessa ohjattu Euroopan sosiaalirahaston rahoittamiksi ja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimiksi maakohtaisiksi ohjelmiksi. Tällainen on esimerkiksi perustaitojen koulutusmalleja kehittävä Taito-ohjelma.

– Perustaito-käsite on asiantuntijaslangia, ja siihen saattaa olla hankala tarttua. Koulutusorganisaatioille perustaidot lienevät tutumpia näiden kansallisten ohjelmien kuin Taito-ohjelman kautta.

Kansalliset ja paikalliset näkemykset ovat olennaisia

Maarit Mäkinen kertoo, että keskustelu on muuttunut yhä enemmän kansainvälisesti ohjautuvaksi ja isot toimijat määrittelevät keskustelua merkittävästi. Mäkisen mielestä on kuitenkin tärkeää tehdä näkyväksi myös kansalliset ja paikalliset näkemykset, ja saada mukaan tavallisten ihmisten puheenvuoroja. Kulttuurierot ja paikallisen tason taloudelliset suhdanteet ja poliittiset tilanteet vaikuttavat myös perustaitojen oppimiseen.

– Olisi toivottavaa, että nämä eri tasojen keskustelijat pääsisivät enemmän jakamaan näkemyksiään, jotta poliittisia ratkaisuja ja perustaito-ohjelmia kehitettäisiin entistä paremmin kaikkia osapuolia osallistaviksi.

Uusia tulokulmia perustaitoihin löytyy, kun niitä kysytään riittävän monelta taholta. Tampereen yliopiston koordinoiman TAIKOJA II -hankkeen tutkimuksessa näkemyksiä kyseltiin hankkeiden toteuttajilta, pedagogisilta ammattilaisilta, opettajilta, keski-ikäisiltä täydennyskoulutuksessa olevilta, nuorilta ja maahanmuuttajilta.

– Tuloksena saatiin valtava kirjo hienoja näkemyksiä perustaidoista. Kaikki tulkitsivat niitä omasta näkökulmastaan, mutta samalla tämän muuttuvaisen maailman kontekstissa haasteineen. Esimerkiksi kouluttajat korostavat opiskelijoiden erilaisia tarpeita ja haasteita, joihin koulutusorganisaatioiden ja kouluttajien pitäisi pystyä vastaamaan.

 

Teksti: Carolina Rebhan

Järjestö tai yhdistys – ota puheeksi perustaidot!

  • Järjestöt ja yhdistykset ovat oivia paikkoja keskustella perustaidoista ja kehittää niitä. Taito-ohjelman hankkeissa on luotu monia hyviä ohjausmalleja ja materiaaleja luku-, numero- ja digitaitojen parantamiseen. Materiaaleja on koottu TAIKOJA II -hankkeen verkkosivuille ja ne ovat kaikkien hyödynnettävissä.

    Tutustu Taikoja-materiaaleihin
  • Opintokeskus Sivis järjestää syksyllä 2021 webinaarisarjan, jossa esitellään erityisesti järjestöille ja yhdistyksille sopivia ohjausmalleja ja niiden käyttöönottoa. Pysy kuulolla!