Järjestöt eivät tavoita kaikkia halukkaita
Kiinnostuneita mutta epävarmoja vapaaehtoisia on runsaasti. Heidät kannattaa houkutella järjestöihin ja yhdistyksiin. Keskeisiä keinoja ovat toiminnan organisointi ja viestiminen sekä vapaaehtoistyön sisältö.
Kiinnostuneet mutta epävarmat vapaaehtoiset ovat usein nuoria, selvisi kyselyssä.
Sivis osallistui viime keväänä Vapaaehtoistyö Suomessa -tutkimuksen toteuttamiseen. Siviksen asiantuntija Marion Fields kirjoitti kyselyn tulevaisuustuloksista artikkelin Kenen harteilla on vapaaehtoistyön tulevaisuus?
Mitä yllättävää kysely paljasti, Marion Fields?
– Kyselyyn vastasi 1 094 henkilöä. Heistä peräti 29 prosenttia oli kiinnostunut tekemään enemmän vapaaehtoistyötä mutta oli epävarma omista kyvyistään. Osa siis haluaisi olla mukana vapaaehtoistoiminnassa, mutta ei usko omiin kykyihinsä. Osa taas uskoo kykyihinsä ja onkin jo ollut mukana toiminnassa, mutta jatkohalukkuus on epävarmaa.
– Nämä kiinnostuneet mutta epävarmat vapaaehtoiset ovat usein nuoria, ja heillä on vähemmän muodollista koulutusta kuin muilla vastaajilla. Heitä yhdistykset ja järjestöt eivät tavoita, vaikka heissä olisi valtava potentiaali!
Miten järjestöjen ja yhdistysten tulee toimia, jotta vapaaehtoisia saadaan jatkossakin mukaan?
– Kolme asiaa täytyy ottaa vakavasti: toiminnan organisointi, viestintä ja vapaaehtoistyön sisältö. Ja muutostoiveisiin olisi syytä tarttua heti.
– Koska kiinnostuneet mutta epävarmat epäilevät omia kykyjään, tulee järjestöjen tarjota vapaaehtoisille sellaisia tehtäviä, joihin jokainen voi omalla osaamisellaan tarttua. Lisäksi tehtäviin pitää voida kasvaa koulutuksen ja perehdytyksen avulla. Uudet vapaaehtoiset täytyy ottaa nykyistä paremmin vastaan, jotta he tuntevat itsensä tervetulleiksi ja tietävät, mitä heiltä odotetaan.
– Kyselyyn vastanneiden mielestä toiminnan parempi organisointi ja viestintä tukevat parhaiten vapaaehtoistoimintaa. Monessa paikassa on esimerkiksi jo toimintaa keikkavapaaehtoisille, mutta osallistumismahdollisuuksista ei osata viestiä. Organisointiin liittyvät toiveet koskevat muun muassa hallinnon keventämistä.
– Hallinnollista osaamista vaativat tehtävät eivät houkuttele vapaaehtoisia tulevaisuudessa. Vapaaehtoiset haluavat toimia tehtävissä, joissa ollaan ihmisten parissa. Toiminnan tulee siis korostua hallintoa enemmän.
Miksi vapaaehtoistoiminnan muutoksia kannattaa tehdä juuri nyt?
– Minusta järjestöjen tulisi havahtua siihen, että niiden vapaaehtoistoiminta ei ole kaikille saavutettavaa jopa sen takia, että vapaaehtoistyöstä kiinnostuneet eivät koe oman osaamisen riittävän. Sehän ei ole vapaaehtoistoiminnan eetoksen mukaista! Voi olla, että vapaaehtoisiksi halutaan rekrytoida niitä, jotka jo hallitsevat tehtävänsä. Olisi kuitenkin tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta tärkeää, että tarjolla olisi kaikenlaisille ihmisille sopivaa tekemistä, ja että koulutuksen ja perehdytyksen avulla tehtäviin voisi kasvaa.
– Tarvitaan myös ajattelutavan muutos! Täytyy huomata, että tekeminen vetää ihmisiä mukaan, eivät kokoukset.
Millaiselta näyttää vapaaehtoistoiminnan tulevaisuus?
Kansalaisareena, Kirkkohallitus ja Opintokeskus Sivis teettivät maaliskuussa 2021 Taloustutkimuksella Vapaaehtoistyö Suomessa -tutkimuksen.
Tutkimuskyselyyn vastasi yli tuhat suomalaista. Vastaajista noin puolet oli tehnyt vapaaehtoistyötä viimeisen vuoden aikana. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että halua vapaaehtoistyöhön on myös tulevaisuudessa. Osallistumishalukkuus ei kuitenkaan jakaudu tasaisesti.
Opintokeskus Siviksen asiantuntija Marion Fields kirjoitti kyselyn tuloksiin perustuvan artikkelin Kenen harteilla on vapaaehtoistyön tulevaisuus Suomessa?
Artikkelissa perehdytään esimerkiksi kysymyksiin:
- Kuka aikoo tehdä vapaaehtoistyötä lähimmän kolmen vuoden aikana?
- Millaisia taitoja vastaajat arvioivat tarvitsevansa tulevaisuudessa itseään kiinnostavissa tehtävissä?
- Mitkä asiat auttavat vapaaehtoistyössä?
