Järjestöillä on merkittävä rooli kestävän elämän rakentamisessa

Kestävää elämää, ekososiaalista sivistystä ja järjestöjen roolia uuden oppimisessa pohdittiin heinäkuussa, kun Opintokeskus Sivis ja Vapaa Sivistystyö ry järjestivät SuomiAreena-tapahtumassa keskustelun aiheesta Miten mahdollistetaan kestävä elämä?

Kestävän elämän näkökulmista keskustelivat europarlamentaarikko ja Marttojen puheenjohtaja Sirpa Pietikäinen, Itä-Suomen yliopiston sosiaalipedagogiikan professori Arto O. Salonen sekä Suomen Partiolaisten puheenjohtaja Siiri Somerkero. Puhetta johtavat toiminnanjohtaja Marita Salo Opintokeskus Siviksestä ja puheenjohtaja Björn Wallén Vapaasta Sivistystyöstä. Videoissa ääneen pääsevät myös Itä-Suomen yliopiston opiskelijat ja Hämeenlinnan seudun 4H-nuoret.

Satojatuhansia kohtaamisia vuosittain

Järjestöt tavoittavat, osallistavat, voimaannuttavat ja kouluttavat toiminnallaan vuosittain satoja tuhansia ihmisiä. Jopa miljoona suomalaista osallistuu vuosittain vapaan sivistyön koulutukseen ja 49 % prosenttia suomalaisista on tehnyt vapaaehtoistyötä vuoden aikana.

– Vapaa-ajalla tapahtuvalla oppimisella on iso merkitys kestävän elämän edistämisessä. Järjestöillä ja vapaalla sivistystyöllä onkin keskeinen rooli kasvatus- ja sivistystyössä ja samalla iso mahdollisuus toimia kestävän elämän eteen, toteaa Siviksen toiminnanjohtaja Marita Salo.

Sirpa Pietikäinen toi keskustelussa esiin, että ekologinen osaaminen on tänä päivänä yhtä tärkeää kuin vaikkapa matemaattiset taidot.

– Ja itse asiassa virallisen koulutusjärjestelmän ulkopuolella opitaan paljon enemmän kuin sen sisällä. Mutta vapaa-ajalla saatu osaaminen pitäisi myös pystyä todistamaan ja hyödyntämään entistä paremmin, Pietikäinen painottaa.

Keskustelussa nousi esiin myös ekososiaalisen sivistyksen idea ja järjestöjen rooli ekososiaalisen sivistyksen edistämisessä. Kestävä kehitys on paitsi kestäviä ympäristöratkaisuja myös sosiaalista kestävyyttä, kokemusta arvokkaasta elämästä ja yhteisöön kuulumisesta.

– Järjestöt voivat olla rakentamassa siltoja eri tavoin ajattelevien ihmisten välillä. Järjestöissä kohtaavat hyvinkin erilaiset ihmiset, joten mahdollisuudet ovat mainiot, toteaa Arto O. Salonen. 

Siiri Somerkero nosti puolestaan esiin kysymyksen siitä, ovatko järjestöt tarpeeksi tunnistaneet omat mahdollisuutensa ympäristökysymyksissä.

– Konkereettisia tekoja tarvitaan lisää, jotta saadaan aikaan aitoja ilmastovaikutuksia, korostaa Somerkero.

Järjestöissä innostutaan ja sivistytään yhdessä

SuomiAreenan yhteydessä julkaistiin myös Siviksen Järjestöissä me innostutaan – Oppiminen ja kestävä sivistys järjestötoiminnassa -selvitys. Julkaisu luo kuvaa siitä, minkälaista sivistystyötä järjestöissä tehdään.

– Julkaisu tuo tuoreita ja käytännöllisiä näkökulmia järjestöissä oppimiseen ja järjestökoulutuksen mahdollistamaan sivistymiseen. Keskiössä on kestävä elämä ja se, millaista elämäntapojen muutokseen tähtäävää ja uudistavaa oppimista järjestökoulutuksessa syntyy, kertoo Siviksen asiantuntija ja julkaisun toimittaja Marion Fields.

Entä mitä selvitys kertoo järjestöjen sivistysroolista?

– Järjestöjen kautta avautuu mahdollisuus yhdessä tekemiseen ja vertaisoppimiseen. Järjestökoulutukset antavat myös tilaisuuden avartaa omaa näkökulmaa ja oppia uusia vaikuttamisen mahdollisuuksia. Järjestöjen tekemästä työstä onkin syytä olla ylpeä, sillä järjestöjen toiminnan kautta opitaan tekemään eettisiä arjen valintoja sekä vaikuttamaan tulevaisuuteen. Samalla oppiminen edistää yhteisöllisyyttä ja yksilön hyvinvointia, kiteyttää Fields.

Katso SuomiAreena-keskustelun tallenne

Lataa ja lue Järjestöissä me innostutaan -julkaisu

Järjestöissä me innostutaan – Oppiminen ja kestävä sivistys järjestötoiminnassa -selvitys julkaistiin 14.7.2021. Julkaisu on osa Sitran Sivistys+-ohjelman rahoittamaa Kestävää sivistystä järjestöihin -hanketta.