Kansalais- ja järjestötaitojen opettaminen on opintokeskusten toiminnan sydän

Opintokeskus Siviksen ja sen jäsenjärjestöjen yhteistyössä toteuttamiin järjestöelämään, yhteiskuntaan ja kansalaistaitoihin liittyviin koulutuksiin on tänä ja viime vuonna osallistunut liki 40 000 osallistujaa. Suurimmassa osassa koulutuksia tavoitteena on kehittää vapaaehtoisen tai yhdistyksen hallituksen jäsenen osaamista ja kykyä toimia yhteisönsä hyväksi. Koulutuksen aiheena tämä onkin opintokeskustoiminnan ydintä, jota muut toimijat eivät tarjoa.

Suomalainen kansalaisyhteiskunta ja demokratia nojaavat vahvasti järjestöjen toimintaan, kuten esimerkiksi OECD on arviossaan todennut. Järjestöissä pääsee varsin matalalla kynnyksellä harjoittelemaan demokratiataitoja. Hyvä hallinto on eräs tärkeimmistä aiheista, joita Siviksen ja sen jäsenjärjestöjen koulutuksissa opiskellaan: miten tehdä päätöksiä ja kehittää toimintaa, miten huolehtia yhteisistä rahoista ja miten viestiä ja vaikuttaa yhdessä.

Koulutusta vapaaehtoisille ja järjestötoiminnasta kiinnostuneille

Reilusta 1 800 koulutuksesta lähes 800 on suunnattu järjestöjen nykyisille vapaaehtoisille. Koulutusten avulla vapaaehtoiset voivat oppia uutta ja kehittyä tehtävässään, esimerkiksi ryhmänohjaajana. Iso osa koulutuksista onkin suunnattu vertaistukiryhmien tai muun ryhmätoiminnan ohjaajille, kouluttajille ja ryhmänvetäjille johtamistaitojen opettelua varten.

Koulutusten toiseksi suurimpana kohderyhmänä ovat yhdistysten ja järjestöjen luottamushenkilöt, kuten hallituksen jäsenet. Heille on tarjolla etenkin yhdistystoiminnan pyörittämisen taitoja: päätöksentekoa, taloudenhoitoa, kokoustekniikkaa ja ryhmätyötaitoja.

Vapaaehtoisilta odotetaan aiempaa enemmän esimerkiksi kykyä kohdata erilaisia ihmisiä.

Koulutustarjonnassa näkyy myös vapaaehtoistyön monimuotoistuminen. Vapaaehtoisilta odotetaan aiempaa enemmän esimerkiksi kykyä kohdata erilaisia ihmisiä sekä edistää toiminnan saavutettavuutta ja osallistujien keskinäistä yhdenvertaisuutta.

Myös viestinnän tehtävät ovat monessa järjestössä tärkeitä vapaaehtoistyön tehtäviä. Yli sadassa koulutuksessa on tänä ja viime vuonna opiskeltu viestinnän ja sosiaalisen median taitoja.

Järjestö- ja vapaaehtoistoiminta kiinnostavat suomalaisia varsin paljon. Kaikille avoimia toimintaan perehdyttäviä koulutuksia onkin järjestetty vuosina 2022–23 yli kaksisataa. Avoimissa koulutuksissa käydään yleensä läpi tietoa vapaaehtoistoiminnan tai oman järjestön toiminnan perusteista. Koulutusten tavoitteena on, että mahdollisimman moni innostuisi lähtemään mukaan toimintaan.

Koulutuksissa kertyy kansalaistaitoja ensiavusta asumisen taitoihin

Järjestöjen koulutukset edistävät erilaisia perus- ja kansalaistaitoja. Koulutusten sisällöt liittyvät lisääntyvässä määrin esimerkiksi digitaalisten välineiden käyttöön ja samalla koulutuksen osallistujat kerryttävät omia digiperustaitojaan. Järjestöissä tarvitaan digitaitoja, sillä toiminnan raportointi ja tapahtumien organisointi vaatii erilaisten järjestelmien osaamista.

Kansalaistaitoja kehittävät myös vaikkapa järjestötoiminnan esiapukurssit, jotka on suunniteltu lisäämään turvallisuutta yhdistyksen tapahtumissa.

Joissain järjestöissä, kuten Suomen Omakotiliitossa, asuminenkin nähdään vahvasti kansalaistaitona, johon kuuluu teknisiä taitoja ja ympäristöosaamista sekä kyky toimia yhdessä naapureiden kanssa.

Järjestöjen kokemusasiantuntijat ovat tärkeitä osaajia ja yhteiskunnallisia vaikuttajia.

Myös kansalaisvaikuttaminen on monien koulutusten aiheena. Koulutuksen sisältönä voivat olla esimerkiksi sote-alueiden toiminnan rakenteet ja vaikuttaminen.

Erityisen tärkeitä arjen vaikuttajia järjestöissä ovat kokemusasiantuntijat, Erityisen tärkeä ryhmä arjen vaikuttajia järjestöissä ovat kokemusasiantuntija, joita kouluttavat useat Siviksen jäsenjärjestöt. Vuosina 2022 ja 2023 heille on ollut tarjolla lähes 50 koulutusta, joista osa vaatii pitkää sitoutumista. Näissä koulutuksissa osallistujia on ollut yhteensä noin 520.

Kokemusasiantuntijat jakavat omakohtaista asiantuntemustaan laajasti. Kokemusasiantuntijat lisäävät tietoa ja ymmärrystä esimerkiksi erilaisista sairauksista muun muassa oppilaitoksissa ja mediassa. Kokemusasiantuntijoiden työssä yhdistyy yksilön ja yhdistyksen yhteinen vaikuttamistoiminta, sillä toiminta on yleensä sosiaali- ja terveysjärjestöjen organisoimaa.

Järjestö- ja yhdistystoiminnan ja vaikuttamisen taidoille on tarvetta

Opintokeskus Sivis on selvittänyt vuodesta 2012 alkaen järjestötoimijoiden osaamistarpeita. Joka toinen vuosi järjestettävässä Järjestöjen osaamistarvekyselyssä yhdistystoiminnan taidot ovat aina olleet tärkeässä asemassa, koska ne eivät automaattisesti siirry sukupolvelta toiselle.

Opintokeskukset kouluttavat yhdistystoimintaosaamista aktiivisesti. Satunnaisia vapaaehtoistoiminnan kursseja järjestävät muutkin toimijat, mutta systemaattisesti ja valtakunnallisesti demokratiataitoja kouluttavat vain opintokeskukset jäsenjärjestöjensä kanssa.

Sivis on laatinut järjestöille lähivuosiksi Sivistysvision, joka nojaa monipuoliseen tutkimustietoon. Sivistysvisiossa nousee voimakkaasti esiin järjestöjen vaikuttamisrooli. Voidakseen vaikuttaa omaan lähiympäristöönsä yksilöt ja yhteisöt tarvitsevat entistä enemmän vaikuttamisen taitoja. Erityisesti digikansalaisuuden asettamat vaatimukset ovat selvät – ja järjestöt ovat kasvavaan tarpeeseen jo vastanneetkin.