Digi on muutos, joka kannattaa tehdä

Opintokeskus Siviksen asiantuntija Meri Norola ja TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry:n projektiasiantuntija Mikko Eloholma ovat yhtä mieltä siitä, että tietoisuus digitalisaation tuomista mahdollisuuksista on järjestöille tärkeää. Sitä kautta voidaan valmistautua tulevaan.

– Digikehitys on tullut yllättäen. Vielä viitisen vuotta sitten moni järjestö ajatteli, ettei digitalisaatio vaikuta järjestön toimintaympäristöön merkittävästi vielä lähivuosina, toteaa Opintokeskus Siviksen asiantuntija Meri Norola.

Viimeistään korona-aika on kuitenkin tuonut tapetille digitalisaation nopean etenemisen myös järjestöissä. Moni järjestö on ollut uuden edessä, kun on pitänyt miettiä digitaitoja sekä toimintaa verkossa.

– Korona-aika on ollut monelle järjestölle ja yhdistykselle alkusysäys digitoimintaan. On huomattu, että digiasiat eivät olekaan niin vaikeita ja että kuka vain pystyy halutessaan toimimaan verkossa.

Joskus mielikuva erilaisista verkkoympäristöistä voi olla vuosien takaa, jolloin erilaisia järjestelmiä oli vähemmän ja ne olivat monimutkaisempia. Norola kuitenkin muistuttaa, että verkkoympäristöt ovat kehittyneet huimasti ja ovat paljon käyttäjäystävällisempiä kuin ennen.

– Esimerkiksi verkkokoulutuksesta on saatu korona-aikana todella hyviä kokemuksia. Onnistumisen kokemus tulee siitä, kun pääsee verkkoympäristöön, pääsee osaksi toimintaa ja osaa käyttää tekniikkaa.

TIEKEn projektiasiantuntija Mikko Eloholma on seurannut TIEKEn ja Helsingin Työkanava HeTy ry:n InPromptu-hankkeessa aitiopaikalta yhdistyksen digitaitojen oppimista. Eloholma tietää, että yhdistyksiä kiinnostavat tällä hetkellä erityisesti yhteiskehittely pilvipalveluissa ja tietoturvaan ja tietosuojaan liittyvät asiat.

Yksi iso trendi on myös korona-ajan myötä yleistyneet etäkokoukset.

– Etäkokousten ja yhdistysten virallisten kokousten, kuten kevät- ja syyskokousten järjestämiseen verkossa on kohdistunut kasvavaa mielenkiintoa ja aiheesta halutaan oppia lisää diginäkökulmasta, kertoo Eloholma.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Digitaidot haltuun vertaisoppimisella

Heikot digitaidot voivat jarruttaa yhdistyksen digikehitystä. Miten yhdistykset voivat edistää jäsentensä digitaitojen omaksumista?

Eloholma kannustaa vertaisoppimiseen.

– Kokoontukaa yhteen jollain teemalla ja matalan kynnyksen tavoitteella ja opiskelkaa yhdessä. Joku, jolla on vähän osaamista, voi alustaa ja yhdessä voidaan tutkia lisää. Jakakaa kokemuksia ja pähkäilkää yhdessä. Sitä kautta myös yhteisö ja sosiaaliset suhteet vahvistuvat.

InPromptu-hankkeessa on tuotettu työpajapohjia, jotka tarjoavat valmiin rungon ja esitysmateriaalin yhteiseen oppimistuokioon. Työpajapohjien teemat liittyvät esimerkiksi tietosuojaan, tietokoneen hankintaan ja viestintään.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Yhteiset pelisäännöt digiasioissakin tärkeitä

Eloholma neuvoo istumaan alas yhdessä oman yhdistyksen toimijoiden kanssa ja keskustelemaan ja sopimaan yhteisistä toimintatavoista digialustojen käytössä. Vaikka osaamista olisikin, voi käydä niin, että asiat voi etenevät hallitsemattomasti ilman yhteisiä pelisääntöjä.

– Heikot digitaidot näkyvät yhdistyksissä esimerkiksi niin, että digivälineiden käyttö ei ole koordinoitua eikä suunnitelmallista. Digivälineitä ei ehkä käytetä ollenkaan, eri ihmiset käyttävät niitä eri tavoilla tai on epäselvää mitä hyödynnetään, Eloholma kertoo.

Tähän pulmaan Yhdistyksen huoltokirja on oiva apuväline. Tämä kaikenkokoisille ja kaikenlaisille yhdistyksille suunniteltu itsetäytettävä dokumentti kokoaa digikäytännöt yksiin kansiin.

– Huoltokirjan voi esitellä aina, kun yhdistykseen tulee uusia työntekijöitä tai vapaaehtoisia, Eloholma vinkkaa.

Huoltokirjaan kirjatut käytännöt yhtenäistävät toimintaa myös ulospäin: mitä työkalua käytetään webinaareihin, mitä ohjetta linkataan osallistujille ja mitä valmista viestipohjaa käytetään, kun yhdistyksen jäsen kysyy häntä koskevien tietojen säilyttämisestä.

Yhteiset pelisäännöt varmistavat myös sen, että tietoja ei jää kenenkään omalle laitteella, kun yhdistyksessä väki vaihtuu.

Ajantasaiset digitaidot valmistavat tulevaisuuteen

Emme voi ennustaa tulevaisuutta, mutta selvää on, että riittävät digitaidot tekevät meidät valmiimmiksi tuleviin kehityskulkuihin.

– Heikot digitaidot tulevat sitä suuremmaksi esteeksi, mitä pidemmälle 2020-luku etenee. Digitaidoilla varmistetaan se, että toiminnan kehittäminen on sujuvaa eikä digitaitojen puute muodostu yksilön tai yhdistyksen toiminnan esteeksi, Meri Norola sanoo.

Verkossa tapahtuva toiminta ei sulje muuta toimintaa pois eikä se loppujen lopuksi ole perustavanlaatuinen muutos. Verkossa voi tehdä monia samoja asioita kuin kasvokkaisissa kokoontumisissa.

Verkon kautta järjestö tai yhdistys voi uudistaa toimintaansa ja saada mukaan esimerkiksi uusia vapaaehtoisia lyhytkestoiseen toimintaan kotoa käsin. Digitaaliset toimintamuodot tekevät toimintaa saavutettavammaksi erilaisille ihmisille ja eri elämäntilanteissa oleville.

– Koronapandemia on opettanut sen, että emme voi luottaa siihen, että maailma pysyy samanlaisena. Mitä valmiimpia ja mitä joustavammat taidot meillä on, sitä valmiimpia olemme tulevaan. Digi on muutos, joka kannattaa tehdä, Norola summaa.

Puhetta perustaidoista -kampanjan tavoite on tehdä järjestö- ja yhdistystoimijat tietoisiksi aikuisten perustaidoista, niiden merkityksestä aikuisen ihmisen arjessa ja tarpeellisuudesta yhdistystoiminnassa.

Teksti: Carolina Rebhan
Kuva: Sivis, Susanna Nordvall, TIEKE