Ammatillinen lisäkoulutus toi esiin järjestökoulutuksen arvon
Sivis ja Siviksen jäsenjärjestöt tuottivat laadukasta ammatillista lisäkoulutusta yli 20 vuoden ajan. Järjestämislupa päättyi vuodenvaihteessa ja nyt etsitään uusia väyliä hyödyntää järjestöjen asiantuntijuutta työelämää tukevassa koulutuksessa.
Useita satoja koulutuksia. Lähes 39 000 osallistujaa. Parisenkymmentä järjestöä.
Luvut kertovat Siviksen ja jäsenjärjestöjen tuottamasta ammatillisesta lisäkoulutuksesta vuosina 1999–2021. Järjestämislupa päättyi vuodenvaihteessa, kun ammatillisen koulutuksen reformin siirtymäaika päättyi. Nykyään ammatillisen koulutuksen järjestämislupia myönnetään vain tutkintotavoitteista koulutusta järjestäville oppilaitoksille.
– On hienoa, että vapaa sivistystyö pääsi järjestämään ammatillista lisäkoulutusta. Se kertoo selvästi järjestökoulutuksen arvostuksesta. Tämä oli tärkeä ajanjakso Siviksen toiminnassa, Siviksen asiantuntija Virpi Markkanen sanoo.
Ammatillisen lisäkoulutuksen tuottaminen oli järjestöille merkityksellistä ja tärkeää.
– Työtä on tehty laadukkaasti ja se on tarjonnut osallistujille uutta osaamista. Palautekyselyt ovat olleet mukavaa luettavaa: niiden mukaan koulutusten kytkös työelämään on ollut vahva ja lisäosaamista on selvästi kertynyt.
Osaamista, jota ei voi oppia muualla
Aikuisten ammatillinen lisäkoulutus on peruskoulutuksen jälkeistä jatko- ja täydennyskoulutusta. Se on suunnattu erityisesti 25–54-vuotiaille työssä oleville. Koulutuksen tavoitteena on osaamisen parantaminen ja työelämässä pysymisen vahvistaminen.
Koulutusten kytkös työelämään on ollut vahva ja lisäosaamista on selvästi kertynyt.
Sivis ja sen jäsenjärjestöt tuottivat yhteistyössä paljon sellaista ammatillista lisäkoulutusta, jota ei voi opiskella missään muussa oppilaitoksessa. Järjestöjen erityisosaaminen saatiin laajaan käyttöön.
Hyviä esimerkkejä on vuosien varrelta paljon. Sivis toteutti muun muassa Suomen Punaisen Ristin kanssa kansainvälisen avustustyön koulutuksia, Suomen Uusperheiden Liiton kanssa Uusperheneuvoja-koulutuksia, Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa tukioppilastoiminnan koulutuksia ja Näkövammaisten liiton kanssa koulutuksia näkövammaisille fysioterapeuteille.
Sivis oli myös edelläkävijän roolissa, kun se järjesti yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa lähiruokakoulutuksia jo kaksikymmentä vuotta sitten. Lähiruoka-ajatus oli silloin uusi, mutta nyt arvostettua arkipäivää.
Jatkuvan oppimisen uudistus voi tarjota uuden väylän
Tarve järjestöjen kanssa järjestettävälle ammatilliselle lisäkoulutukselle on yhä olemassa. Järjestöissä on paljon erityisosaamista, joka antaa ammatillista lisäosaamista ja toteuttaa jatkuvan oppimisen tavoitteita. Lisäksi tarvitaan järjestötyön ammatillisista osaamista vahvistavaa koulutusta.
– Järjestöjen erityisosaamisen hyödyntäminen ammattilaisten koulutuksessa ja työelämätaitojen koulutuksessa pitää säilyttää, Siviksen toiminnanjohtaja Marita Salo sanoo.
Hän kehottaa järjestöjä tarjoamaan edelleen aktiivisesti koulutuksia työelämässä oleville.
– Järjestöjen kannattaa tuoda omaa osaamistaan näkyviin. Koulutuksia kannattaa tarjota mahdollisimman laajasti, vaikka ne eivät olisikaan nimeltään ammatillista koulutusta.
Järjestöjen erityisosaamisen hyödyntäminen ammattilaisten koulutuksessa ja työelämätaitojen koulutuksessa pitää säilyttää.
Sivis seuraa tarkasti meneillään olevaa Jatkuvan oppimisen uudistusta. Se voi olla opintokeskuksille ja järjestöille uusi väylä tuottaa sellaisia laadukkaita koulutuksia, joita voidaan hyödyntää myös työelämässä.
Lisäksi OECD:n raportin mukaan Suomen työelämä tarvitsisi lisää lyhyitä ja ketteriä koulutuksia. Monen järjestön erityisosaaminen vastaa myös tähän tarpeeseen.
